Kesäkausi on finaaleja vaille valmis, ja sisäkauden ensimmäisiä sisäturnauksia valmistellaan jo tositarkoituksella. Kauden käynnistää Vaasan ylpeys NSUT, joka pelataan 26.-27.10. tutulla Vaasan kauppiksella.
Ilmoittautumisaikaa NSUT:hen on ensi viikon maanantaihin 16.9. asti Turnaus täyttyy yleensä nopeasti, joten muista toimia ajoissa!
Kaikki lisätiedot: www.nsut.com
Kolmas SM-Tour pelattiin Vaasassa, ja vaiherikkaan viikonlopun jälkeen Tampereen UFO vei finaalipaikat sekä avoimessa että naisissa. Pronssiotteluissa pelaavat avoimessa Team ja Saints ja naisissa Team ja Viima.
Avoimessa pelattiin round robin, ja heti ensimmäinen ottelu antoi viitteitä, että Vaasan viikonlopusta oli tulossa mielenkiintoinen. Kotikentälleen vahvasti marssinut Saints voitti UFOn ja otti kenties yllättäen askeleen kohti SM-finaalipaikkaa, sillä Tour-voitolla sellainen olisi mahdollista. SM-finaalipaikan jo varmistanut Otso ei ollut parhaimmillaan Vaasassa osan maajoukkuemiehistöä jäädessä kotiin, joten tällä kertaa Tourin voittopistepotista käytiin mittelö Saintsin, UFOn ja Teamin välillä. Round robinin päättäneessä UFOn ja Teamin välisessä kohtaamisessa oli panoksena häviävän joukkueen putoaminen pois niin Tour- kuin SM-finaalista. Ottelu oli huippujännittävä ja ratkesi vasta 14-14-tilanteessa. Kiekko oli kummallakin joukkueella pisteen aikana useaan kertaan, mutta lopulta UFO sai sateisessa säässä vietyä sen maaliin asti. Voittoa juhlittiin vain hetki, sillä edessä oli vielä pakkovoitto Saintsista Tour-finaalissa, sillä muutoin Saints marssisi jonon ohi SM-finaaliin. Peliä käytiin tasatahtia puoliajalle, eikä kumpikaan joukkue vaikuttanut antavan tuumaakaan periksi. Toisen puoliajan muutama katkomaali veivät UFOn edelle, ja tilanteesta 10-11 UFOlle tamperelaisten huru kantoi loppuun asti ja peli päättyi 10-13. Näin UFO siis pitkästä aikaa SM-finaalissa.
Naisten sarjassa UFO pyrki varmistelemaan finaalipaikkaansa sijoittumalla Vaasassa Viimaa ja Teamia paremmin. UFOn tie Vaasan Tourin finaaliin ei kuitenkaan ollut millään tapaa kivetön, sillä kumpaakin tärkeintä kilpakumppania vastaan tahkottiin pisteitä pitkän kaavan kautta. Tästä esimerkkeinä vaikkapa alkusarjan Viima-UFO-pelin puoliaika tilanteessa 4-2 (sisältäen mm. 25 minuutin mittaisen pisteen) sekä välierässä Teamista otettu voitto vain pisteen erolla vaihtelevan sadekelin trillerissä. Voitto kuitenkin irtosi, ja kun Atletico samalla pesi Viiman toisessa välierässä, oli edessä jo kolmas samansisältöinen Tour-finaali tällä kaudella, Atletico-UFO. Samalla se sinetöi joukkueiden kohtaamisen myös SM-finaalissa syyskuussa. Vaasan Tour-finaali oli siis merkityksetön SM-sarjan kannalta, ja joukkueet hakivatkin tuulisessa sadekelissä vain tuntumaa parin viikon päässä odottavaa lopullista kohtaamista varten. Atletico harjoitteli näyttäviä maalituuletuksia, ja UFO kierrätti pientä rosteria yrittäen vältellä lisäloukkaantumisia.
Tämän vuoden SM-finalistit varmistivat paikkansa ensi vuonna pelattaviin seurajoukkueiden MM-kilpailuihin. Kisat pelataan 2.-9. elokuuta 2014 Italian Leccossa .
World Ultimate Club Championships 2014 -kisasivut >>
SM-Tour 2013 KOKONAISPISTEET (Excel) >>
Junioreiden MM-kisat järjestetään vuoden 2014 heinäkuussa. Turnauksen järjestäjä ei ole vielä varmistunut. Lisää kisajärjestäjien hausta ultimaten kattojärjestö WFDF:n sivuilta: http://wfdf.org/news-media/news/press/2-official-communication/526-bids-sought-for-wfdf-2014-world-junior-ultimate-championships-wjuc.
Projektien toteutumisen edellytyksenä on sopivien valmentajien löytäminen. Juniorijaosto asettaa hakuun valmentajat U20- naisten ja avoimen sarjoihin. Juniorijaosto arvostaa valmentajia valitessaan hakijoiden kokemusta ja näyttöjä pelikentillä niin valmentajan kuin pelaajankin roolissa, mutta myös uudemmat valmentajat ovat tervetulleita vastaamaan haasteeseen.
Vapaamuotoiset hakemukset voi lähettää sähköpostilla keskiviikkoon 11.9.2013 mennessä osoitteeseen juniorijaosto ”at” liitokiekkoliitto.fi.
Hakemukseen tulisi sisältyä ainakin seuraavat asiat:
– Lyhyt selvitys valmentajan/valmennustiimin jäsenten kokemuksesta ultimaten ja muiden lajien valmentajina.
– Kokemus pelaajana.
– Mahdolliset liikunta-alan opinnot/suoritetut valmennustutkinnot.
– Alustava suunnitelma projektille, jossa kerrotaan olennaisimmat asiat siitä, miten valmentajat vetäisivät kyseisen valmennusprojektin.
Juniorimaajoukkueiden valmennuksesta kiinnostuneiden odotetaan osallistuvat syksyn 2013 Junioriseminaariin sunnuntaina 15.9.2013 klo 11-16 VALO-talolla (Radiokatu 20), Helsingissä. Junioriseminaarissa yhtenä teemana on junioreiden maajoukkuetoiminnan kehittäminen, johon valmentajaehdokkaiden ideat ovat erittäin tervetulleita.
Ilmoittautumislinkki Junioriseminaariin: https://docs.google.com/forms/d/1518m99McJT5TGy6otCtXEZHxZGt1rkTTQU4vKGF4FPY/viewform
Maajoukkueen valmennuspäällikkö Pasi Roimela on mukana MM-projektissa koordinoijan ja tukijan roolissa, mutta valmennuksellinen päävastuu on valmennustiimillä.
Terveisin,
Marja Elonheimo
Juniorijaoston puheenjohtaja
Suomen liitokiekkoliiton juniorijaosto järjestää jokavuotisen junioriseminaarin sunnuntaina 15.9.2013 klo 11-16 VALO-talolla (Radiokatu 20), Helsingissä. Juniorijaoston ja junioriseminaarin tarkoituksena on tukea ja edistää seurojen toimintaa. Junioriseminaari on myös paikka tavata muiden seurojen junnutoimijoita ja saada vertaistukea sekä jakaa ideoita.
Kenelle? Kaikille ultimaten juniorityöhön osallistuville ja siitä kiinnostuneille, vaikka omassa seurassa ei aktiivista junioritoimintaa olisikaan. Esim. valmentajat, huoltajat, junnuvastaavat.
Mitä? Kolme isoa teemaa seminaarissa ovat: mj-toiminta tulevana vuonna /tulevina vuosina, junioreiden SM-kilpailujen kehittäminen ja junioriuudistus Suomen ultimateseuroille.
Miksi? Koska vuosittainen kokoontuminen on koettu sekä seurojen että juniorijaoston tahoilta tärkeäksi foorumiksi edistää junnu-ultimatea Suomessa.
Milloin? Sunnuntaina 15.9.2013 klo 11-16. Klo 11-11.30 on ruokatarjoilu, klo 11.30-16 varsinaista ohjelmaa.
Missä? VALO-talo (ent. SLU-talo), Radiokatu 20, Pasila, Helsinki
Junioriseminaariin osallistuminen on välttämätöntä, jos seura hakee juniorijaoston lajinedistämisstipendiä.
Ilmoittautuminen ti 10.9.2013 mennessä. Ilmoittautuneille lähetetään tarkempi ohjelma ennen seminaaria.
Ilmoittautumiseen: https://docs.google.com/forms/d/1518m99McJT5TGy6otCtXEZHxZGt1rkTTQU4vKGF4FPY/viewform
Kysymykset junioriseminaariin ja Suomen junioriultimateen liittyen: juniorijaosto ”at” liitokiekkoliitto.fi.
Terveisin,
Marja Elonheimo
Juniorijaoston puheenjohtaja
Ensi viikonloppuna ultimaten SM-Tour siirtyy Vaasaan, ja viimeisellä tourilla ratkotaan lopullinen marssijärjestys syyskuun SM-finaaleihin.
Avoimessa Otso ja naisissa Atletico ovat jo varmistaneet finaalipaikkansa kahdella Tour-voitollaan, mutta toiset finaalipaikat ovat vielä auki. Naisissa UFOlle riittää finaalipaikkaan jälleen kakkossija, kunhan kumpikaan Viimasta ja Teamista ei yllätä ja ota Tour-voittoa. Avoimessa tilanne taas on äärimmäisen tiukka Teamin ja UFOn välillä, sillä kummallakin on saaliinaan yksi kakkos- ja yksi kolmossija. Se, kumpi on parempi Vaasassa, vie myös finaalipaikan.
Pronssipelipaikkaan on naisissa lähin kiinnitys Viimalla ja Teamilla, ja avoimessa Saintsilla.
Viime viikonloppuna pelattiin Pohjois-Euroopan alueen karsintaturnaus seurajoukkueiden EM-kisoihin. Ranskan Bordeaux’issa syyskuun lopussa pelattavaan lopputurnaukseen selvittivät tiensä avoimesta sarjasta Otso ja mixed-sarjasta Saints. Mixedissä myös UFO sai kolmannella sijallaan paikan kisoihin, mutta ei pysty ottamaan joukkuepaikkaa vastaan rosterin pienuuden takia. Naisten sarjassa pelasi suomalaisjoukkueista Viima ja Atletico, mutta ne olivat mukana vain harjoitusmielessä eivätkä pelaamassa EM-paikasta.
Otso voitti avoimen sarjan ja jätti taakseen mm. Ruotsin Viksjöforsin. Otso pääsi siis EM-kisojen ylempään lohkoon, ja sijoille 2.-4. sijoittuneet joukkueet pelaavat alemmassa Challenger- eli haastajasarjassa. Avoimessa EM-paikkaa tavoitteli myös Helsingin Team, joka kuitenkin hävisi venäläiselle Jupiterille vain pisteellä eikä päässyt neljän parhaan joukkoon. Lopulta Teamin sijoitus oli 7.
Mixedissä Saints ja UFO kohtasivat jo välierässä, kun UFO oli jäänyt lohkonsa kakkoseksi häivittyään latvialaiselle Salaspilsille. Joukkueet olivat kohdanneet kesän aikana jo kaksi kertaa mixed-SM:issä sekä harjoitusturnauksessa Pärnussa, ja vaikka UFO pääsi alussa niskan päälle, oli Saints kuitenkin lopulta huippujännittävän ottelun lopussa parempi ja meni finaaliin. Siellä Saints sai vastaansa Salaspilsin, joka kenties hieman yllättäen voitti pelin. Balttialaisten nopea kiekonsiirtely ja heitot suomalaisnäkökulmasta erikoisiin paikkoihin koituivat Saintsin kohtaloksi, mutta tappio todennäköisesti kasvattaa joukkuetta entistä paremmaksi Ranskaan valmistauduttaessa.
Siltamäessä vierailleiden ulkomaalaisjoukkueiden kuulumisia tulossa Ultimate.fihin pian!
Junioreiden SM-kisat pelattiin Lempäälässä 18. elokuuta viiden joukkueen voimin. Turnauksessa pelattiin kaikki muut pelit paitsi finaali, joka ratkaistaan miesten ja naisten SM-finaalien kanssa Brahen kentällä Helsingissä 14.9. Finaaliin pääsivät LeKi ja SOS.
Turnauksessa pelattiin yksinkertainen round robin 5vs5-formaatilla. Kisojen ennakkosuosikki LeKi oli kotiturnauksessaan odotettuakin vahvempi voittaen kaikki neljä otteluaan maalierolla 52-13 ja marssien vakuuttavasti SM-finaaliin. Tiukimman vastuksen Lekille antoivat odotetusti SOS ja EUC, mutta näistäkin otteluista kirjattiin suhteellisen selkeät lukemat lempääläläisten eduksi.
Turnauksessa nähtiin myös kahden erittäin positiivisen tulokasjoukkueen esiinmarssi, kun ViRHe Vihdistä ja T.U.F.F. Toijalasta saapuivat mittaamaan tasoaan SM-kisoihin. Tällä kertaa tulokkaista ei – ajoittain erittäin mallikkaasta pelistä huolimatta – vielä ollut haastamaan kokeneempia mitalijoukkueita, mutta molemmista jengeistä huokuneesta peli-ilosta ja meiningistä on helppo uskoa, että kumpikaan seura ei varmasti ole vielä sanonut viimeistä sanaansa junioritoiminnan osalta.
Päivän viimeisessä ottelussa SOS:n ja EUC:n välillä panoksena ei ollut enempää eikä vähempää kuin paikka SM-finaalissa. Pienellä ringillä liikenteessä muutenkin ollut EUC joutui loukkaantumisten vuoksi lähtemään otteluun ilman vaihtopelaajia, mikä loppujen lopuksi osoittautuikin ottelun ratkaisuksi. Vaikka EUC:n pitkä peli tuottikin useamman kerran tulosta, oli Sipoon nopea ja varma kiekonsiirtely lopulta väsyneille espoolaisille liikaa. Tasainen ottelu päättyi SOS:n eduksi lukemin 13-11 ja näin finaalitapahtumassa nähdään kevään sisäfinaalin uusinta Lekin ja SOS:n välillä.
Turnauksen tarkemmat tulokset päivittyvät lähiaikoina Pelikoneeseen.
Teksti: Carl Willandt
Suomen Sotilasurheiluliiton järjestämä valtakunnallinen varusmiesultimaten Patria-turnaus pelataan huomenna Hämeenlinnan Pullerin kentällä. Turnaus kuuluu Varusmiesten Liikuntakerhotoimintaan (VLK) ja on osa Potkua Liikuntaan -hanketta, jonka tavoitteena on laajentaa varusmiesten liikuntakerhotoiminta kaikkiin varusmieskoulutusta antaviin joukko-osastoihin sekä jokaisen varusmiehen ulottuville.
Patria-turnaukseen on ilmoittautunut seitsemän varuskuntaa:
Kaartin Jääkärirykmentti, Tykistöprikaati, Porin Prikaati, Karjalan Prikaati, Pohjois-Karjalan Prikaati, Panssariprikaati sekä kahden joukkueen vahvuinen Karjalan Lennosto.
Kesän aikana on opetettu pääosin varusmiesten liikuntakerhotoiminnasta vastaavia varusmiehiä useissa eri koulutustilaisuuksissa. Yli 20 hengen koulutuksissa yleinen ilmapiiri on ollut hyvä ja varusmiehet ovat vaikuttaneet oikeasti kiinnostuneilta oppimaan ultimatea.
Ultimate on laji, joka etenee ja laajenee paljon puskaradion kautta. Tässä osassa perheenjäsenet ja kaverit näyttelevät suurta osaa. Siksi ei ole lainkaan poikkeavaa, että lajissa on nähty useita sisaruksia ja pariskuntia. Tässä listauksessa jätämme kuitenkin pois lukemattomat veljekset ja siskokset, jotka ovat vihreällä nurmella kiekosta taistelleet. Tällaisia kaksikkoja olisi mahdotonta edes muistaa ulkoa. Samoin lajissa syntyneet tai lajiin ajautuneet pariskunnat ovat jätetty sivuun. Keskitymme tässä vain suuriin sisarus- ja perhekatraisiin, joiden jäljet ultimatessa ovat näkyneet jo kauan – ja vaikutus näkyy vielä pitkään. Kommentit on kerätty erinäisiltä pelaajilta ja valmentajilta, joilla on ollut kunnia olla mainittujen perheiden kanssa tekemisissä.
Top-10 ultimateperheet, olkaa hyvä:
Vaasalaista ultimateperhettä edustaa kolmikko Sami, Sanna ja Tomi. Sami oli pitkään Vaasa Saintsin alkuvuosien tukipilari kentällä ja sen ulkopuolella, ja oli tärkeässä roolissa Vaasan Yliopiston puolella Waasan WetoWoiman toiminnassa. Pikkusisko Sanna oli muutamana vuotena tyttöjen maajoukkueessa ja Saintsin naisten joukkueessa. Kolmikon menestynein on kuitenkin Tomi, joka debytoi nuorten maajoukkueessa vuonna 2005, nippanappa mopoikäisenä. Tomi on nykyään Espoon Otson vakiopelaaja, ja teki myös Japanin MM-kisoissa maajoukkueessa ensiesiintymisensä.
”Kaikilla Sandbergeilla on muuten nilkat aina hajalla.”
”Tompalla on se kaksoisveli siellä briteissä. Löytyyköhän sen sisaruksista ulkonäkökloonit myös muille Sandbergeille?”
”Sami, tuttavallisemmin ”Sancho” järjesti maailman suurimman halliturnauksen, NSUT XX:n. Pelkästään sillä pitäisi saada kunnioitusta kaikilta. Sancho teki aina sen mitä lupasi, kentällä ja siviilissä.”
”Tomppa on ärsyttävän hyvä pelaaja. Mitä vaan tekee, niin se ehtii haravakäsineen kiekkoon ennen mua. Se saa minut, ja kaikki muutkin, näyttämään kentällä tyhmältä ja huonolta.”
”Sanna lopetti valitettavan nuorena. Koskaan ei tiedetä, miten hyvä hänestä olisi tullut. Vieläkin kun joskus näkee Sannan kentällä, niin ei uskoisi ettei moneen vuoteen ole kiekkoon koskenut tosissaan.”
Listan toistaiseksi ainoa kahden sukupolven perhe, isä Paul ja lapset Milo ja Emma. Paul oli pitkään Tampereella vaikuttamassa nykyisen UFO:n taustalla ja ilman häntä ei kenties myöskään LeKin ultimatea olisi. Kentällä Paul antoi aina kaikkensa, kiroili itsekseen epäonnistumisia, ja tartutti taistelutahtoaan muihin. Silti oli aina ensimmäisenä auttamassa muita ja jakamassa oppejaan uusille pelaajille. Paul on aktiiviset pelit jättänyt taakse jo kauan sitten, mutta treeneissä ja muissa pelailuissa Paul vielä mukana on. Jälkikasvu Milo ja Emma ovat molemmat oppineet isältään paljon. Molemmat oli mukana myös kesän nuorten EM-kisoissa. LeKi on saanut molemmista arvokkaat pelaajat, ja Paul aloitti Toijalassa T.U.F.F:n ultimate-toiminnan, jonka ensimmäiset junnumaajoukkuepelaajatkin nähtiin kesällä 2013 Suomen paita päällä.
”Paul on Pirkanmaalaisen ultimaten ”grand old man”, jolle spiritti on aina ollut se ultimaten tärkein osa-alue. Järkytti ainakin LeKin väkeä kulkemalla räikeän neonvärisisissä sortseissaan ja lippiksessään reeneihin, oli sitten kesä tai talvi.”
”Jos Pauleja olisi Suomessa edes viisi, ultimatea pelattaisiin viidelläkymmenellä paikkakunnalla. Jokainen seura tarvitsisi hänen kaltaisen pioneerin ja pitkäjänteisen puurtajan. Huumorintajusta voidaan olla montaa mieltä, mutta koskaan ei ole tarvinnut hänen kanssa pelatessa miettiä, että mitä tästä tulee. Aina ei voitettu, mutta hauskaa oli!”
”Milo on perinyt isältään kaksi asiaa: letkeän rennon elämänasenteen ja järkyttävän huonon värisilmän, ainakin mitä sortsien väriin tulee. Milo on perheen lahjakkain peluri, jolta voidaan tulevaisuudessa odottaa vaikka millaisia tekoja. Ellei sitten linja-auton kokoinen ego tule tielle. Straight from the States, baby!”
”Parissa turnauksessa olen ihmetellyt tuota yhtä nuorta tyyppiä, joka on aina kaikilla tauoilla heittelemässä. Selvisi myöhemmin, että Brownin poikahan se siellä oli. Ei ole omena puusta kauas pudonnut.”
”Emma on Brownin ultimatesuvun terävin kynä, niin ajatuksiltaan, asenteeltaan kuin kieleltäänkin. Kova fysiikka ja mieletön voitontahto tekevät Emmasta yksinkertaisesti voittajan. Ei halua hävitä koskaan kenellekään. Kaikista vähiten Milolle.”
Toinen vahva vaasalaisperhe, jotka ovat olleet rakentamassa Saintsia sen nuoruusvuosina. Kaikki ovat olleet mukana myös Suomen nuorten maajoukkueissa. Teemu useampaakin otteeseen, ja myös hän on kahtena viime kesänä ollut aikuisten maajoukkueessa. Sami oli ensimmäinen, kuka liittyi isommassa kaveriporukassa Saintsin joukkueeseen. Myöhemmin myös Terhi ja Teemu liittyivät porukkaan. Sami lopetti pelaamisen varsin nuorena. Terhi pelasi vielä aktiivisesti muutama vuosi sitten, ja vieläkin joskus pistää Saintsin paidan päälle. Teemu on ainut aktiivinen kolmikosta, ja onkin yksi Suomen ultimaten tunnetuimmista nykypelaajista. Kolmikon lisäksi myös serkku Taija on muutamana vuonna pelannut naisten joukkueessa.
”Kaikki Kalliokosket on hajamielisiä ja vähän flegmaattisia. Sami varmasti vähiten, kun joutui nuorempia sisaruksia paimentamaan. Ikinä ei tiennyt, oliko kukaan tajunnut yhtään mitään mitä niille sanoi. Piti vaan odottaa ja katsoa mitä tapahtui sen jälkeen. Kyllä ne ainakin hetken aikaa aina muisti tehdä niin kuin sovittiin. Mutta kyllä kaikki pärjäsi kentällä kenelle tahansa, vaikka sivurajalla näytti usein siltä, että kaikki halusivat lähteä kotiin. Mainioita pelaajia jokainen.”
”Teemua ei voita karkin syönnissä kukaan. Tuskin saunomisessakaan.”
”Yllättävän paljon poikia pyöri kentän laidalla, kun Terhi oli pelaamassa.”
”Mini sai nimen Mini, koska aiemmin oli kaksi Teemua joukkueessa, Teemu Lempinen ja Teemu Salo. Lempinen oli Iso-Teemu ja Salo oli Pikku-Teemu. Ja Mini oli tuolloin oikeasti minikokoinen junnu, joten Mini se on siitä eteenpäin ollut.”
Vaasalaisen ultimaten suurin perhe. Mikko aloitti porukasta pelaamisen ensimmäisenä, ja oli 1996 MM-kisoissa juniorimaajoukkueen mukana. Jukka seurasi myöhemmin vuonna 2001, Pekka pelasi pari vuotta myöhemmin mixed-maajoukkueessa, ja velipuoli Lassi Kallio on monen juniorimaajoukkuevuoden jälkeen kolkuttelemassa avoimen maajoukkueen rivejä. Lisäksi velipuoli Ville on pelannut useamman turnauksen (esim. Junnu-SM, useampi NSUT, Yyteri ainakin) ja kaveriporukan kanssa pitänyt yllä pienimuotoista toimintaa Hämeenlinnassa. Myös kolmas velipuoli Manu on pelannut ainakin yhden NSUT:n. Pekan vaimo Emmi pelaa Saintsin naisten joukkueessa.
”Mikko oli tosi atleettinen pelaaja. Mikko oli myös Vaasasta muuton jälkeen perustamassa Turku Terrorin joukkuetta. Harmi että selkä hajosi. Olisi varmaan muuten ollut maajoukkuetason pelimies.”
”Pekan dyykit pelotti aina. Pomppu oli hieno, mutta ilmalento ja alastulo oli kuin vesikauhuisella fasaanilla. ”Reksi” on tolkuttoman hauska seuramies. Ei hetkeäkään mene, ettei jotakin hauskaa lennä ilmoille.”
”Jukka seurasi veljiään pelikentille, ja muistelen että hän taisi debytoida 12- tai 13-vuotiaana treenimatsissa. Muistaakseni teki viisi maalia siinä matsissa. Nykyisin on täysin kaksikätinen heittäjä. Opetteli tosin ensin kämmenen toisella kädellä ja rystyn toisella. Loogista vai mitä?”
”Lassi oli porukasta kaikkein vähiten urheilullinen nuorempana. Kiekkotaitoa kuitenkin oli ihan järjettömästi, kun käytännössä syntyi kiekko kädessä. Onneksi ei saanut traumoja, kun oli kerran 14-vuotiaana pelaamassa divaria Helsingissä seitsemän aikuisen vaasalaiskarjun kanssa.”
Sipoon alkuvuosien yksi kovimmista nelikoista oli Niemisen veljeskatras. Pienikokoiset taskuraketit aiheuttivat nopeudellaan ongelmia sekä hyökkäyksessä että puolustuksessa. Vaikka kolmikolla oli paljon erilaisia vahvuuksia ja aika erilaiset luonteet, ei heitä oikein koskaan voinut kuvitella muiksi kuin veljeksiksi.
”Niemiset kantoivat SOS:in alkuaikoina paljon vastuuta seuran toiminnasta. Heistä joku oli aina mukana tekemässä jotakin, mikä lajiin vain liittyi.”
”Kovin montaa ilmatilannetta ei voittaneet, mutta kun riittävän kovaa juoksee, niin ei tarvi ilmoihin mennä.”
”Rasittavia jätkiä pelata vastaan. Aina ne oli edessä, kun piti lähteä heittämään. Siinä ne naamalla aina pörräsi, kun oli kiekossa tai menossa hakemaan, eikä niiden perässä pysynyt mitenkään kun niitä yritti puolustaa.”
Ketkä sisarusporukat ovat listan sijoilla 1-5? Se selviää Ultimate.fi:n sivuilta myöhemmin!
Teksti: Pasi Roimela
Kuvat: Jukka Kaakisen ja Paul Brownin arkistot.
Edit: Joni Nieminen lisätty, Paulin LeKi-ansiot lisätty.
16.8.2013 / Ultimaten Euroopan mestaruussarjan alueellinen alkuturnaus EUCR järjestetään Helsingissä 24.-24.8.2013. (Otteluaikataulu / Schedule and Tulokset /Reults).
Suomi kuuluu Euroopan pohjoiseen alueeseen (N) yhdessä Pohjoismaiden, Baltian ja Venäjän kanssa. Helsingin turnaus toimii pohjoisen alueen karsintaturnauksena. Seurajoukkueiden EM-kilpailujen lopputurnaus xEUCF:n pelataan Ranskassa 26.-29. syyskuuta 2013. Lopputurnaukseen pääsee Helsingin alkuturnauksesta joukkueita seuraavasti: 1 Open-Elite, 3 Open-Challanger, 3 women ja 3 mixed joukkuetta.
Helsingissä mukana pelaamassa ovat seuraavat joukkueet:
