4.9.2011 / Italian Lignano Sabbiadorossa 21.-28.8. pelatut rantaultimaten MM-kisat olivat USA:n näytöstä. Yhdysvallat voitti kuudesta sarjasta viisi. Vain uudessa mixed masters –sarjassa Iso-Britannia onnistui kampeamaan itsensä kirkkaimmille mitaleille. Uutuutena nähtiin myös grand masters –sarja yli 40-vuotiaille.
Helle koetteli
Suomea edusti kokenut naisten joukkue. 17 pelaajan rosteri osoittautui Lignanon hurjassa helteessä loistavaksi. Kolme kentällistä ei ollut yhtään liikaa auringon paahtaessa hiekkadyynejä: kierrolla sisään – varjoon ”jääkaappiin” – kannustamaan saatiin suomalaisetkin pidettyä lämpöhalvausrajan alapuolella koko viikon ajan. Viikkoa leimasi lähinnä helteestä selviytyminen: hotellihuoneessa märät kylmät pyyhkeet olivat kova sana, ja paikallisesta marketista loppuivat tuulettimet, kun sadat ultimatepelaajat yrittivät paeta ennätyksellisen helteistä säätä.
Tasaisessa sarjassa vaihtelevaa peliä
Naisten sarja oli varsin tasainen. Yksikään joukkue ei selvinnyt turnauksesta tappioitta. Suomi pelasi onnistuessaan loistavaa ultimatea ja voitti helposti esimerkiksi Ranskan ja Australian. Toisaalta tuuliolosuhteet olivat helpot, joten huonosta keskittymisestä omassa hyökkäyksessä pääsivät helpommatkin jengit piinaamaan suomalaisia: voitot saatiin kotiin vain vaivoin turnauksen häntäpään joukkueista Sveitsistä ja Espanjasta, ja Belgiaakin vastaan oli hiukan tahmeaa. Usein tuntui että pelin laatu ja lämpömittari korreloivat käänteisesti keskenään; läkähdyttävissä iltapäiväotteluissa Suomen naisten silmät harittivat ja taistelu tuntui olevan enemmän olosuhteita ja itseään kuin vastustajaa vastaan.
Antautuminen turnauksen voittajalle Yhdysvalloille
Yhdysvaltoja vastaan Suomi antautui taistelutta tehden vain kaksi maalia. Hyökkäykset olivat hienoja, mutta viimeistely meni jatkuvasti hiukan pitkäksi. Kovakuntoisilta jenkeiltä ei tuulettomissa olosuhteissa saatu kiekkoa puolustettua pois. Jenkit voittivat naisten(kin) sarjan, vaikka Kanada antoi finaalissa erittäin kovan vastuksen yleisön kannustaessa raivokkaasti. Sudden death –tilanteeseen venynyt Kanada sai kiekon vielä ratkaisupisteessä mutta ei onnistunut, ja USA voitti 10-9.
Hyvä taistelu Kanadaa vastaan
Kanadan joukkue esitti kovaa pelipäätä; vaikka harva pelaajista oli arvokisaliemissä keitetty, joukkue voitti hyvällä peruspelillä ja kovalla asenteella pelejään. Yksi turnauksen kovimmista pelaajista oli Malissa Lundgren, joka oli myös finaalin kantava voima. Lundgren keräsi naisten finaalissa USA:ta vastaan tehot 6+1 ja oli vaihdossa vain kahdessa pisteessä. Mahtavaa oli myös nähdä tositoimissa vanha kettu, Turun MM-finaalissa 2004 loistanut Anja Haman. Pian 48-vuotiaana Haman ei tyytynyt ainoastaan henkiseen johtajuuteen, vaan kävi välillä myös kentällä ja rakensi hyökkäystä tasolla josta monet parhaassa iässään olevat pelaajat voivat vain unelmoida. Suomi pelasi hyvän ottelun Kanadaa vastaan. Vaikka Kanadalle alkusarjan viimeinen ottelu oli merkityksetön ja Suomelle viimeinen oljenkorsi semifinaaleihin, Suomen poisheitot johtivat 8-12 tappioon.
Pisteen häviö Saksalle vei semifinaalipaikan
Ratkaiseva ottelu Suomen kannalta oli alkusarjan peli Saksaa vastaan, joka päättyi Saksalle 9-8. Pisteen tappio tarkoitti sitä, että Suomella ja Saksalla oli kummallakin 6 voittoa alkusarjasta. Keskinäisen ottelun häviö pudotti Suomen semifinaaleiden ulkopuolelle. Saksan joukkueessa oli muutama Mariborista EM-kultaa pokannut pelaaja kuten Valérie Möller, yksi tämänkin turnauksen tehokkaimmista kärjistä. Lisäksi Saksan riveissä loisti vain 18-vuotias Katharina Schulze, jota ei ennen aikuisten arvokisoissa olla nähty.
Japani ei vakuuttanut
Japanin joukkue oli selvästi alle maan terävimmän kärjen, eikä taitotaso riittänyt kuin yllättävän alhaiselle yhdeksännelle sijalle. Kenties japanilaisten vähäinen kokemus rantaultimatesta vaikutti myös asiaan. Joukkueesta erottui Barcelonassa vuoden verran hiekanpöllyttämistä harjoitellut Masumi Obata, joka teki rajusti töitä keskikentällä. Suomi voitti Japanin helposti 12-6.
Austrialla kokoelmajoukkue
Australia oli panostanut mixed-joukkueeseen, ja naisten joukkue oli lähinnä kokoelma Euroopassa asuvia ausseja, jotka eivät olleet harjoitelleet yhdessä lainkaan ennen turnausta. Australia paransi suoritustaan selvästi turnauksen aikana; alkusarjan ottelu ensimmäisenä päivänä oli heiltä auttamattoman surkea esitys (13-4 Suomelle), mutta niin vain keltapaidat asettuivat vastaan viikon viimeisessä ottelussa viidennestä sijasta.
Viimeinen ottelu, vastassa Australia
Viikon viimeisenä päivänä keliolosuhteet muuttuivat rajusti, ja vihdoin päästiin pelaamaan paikkaa navakassa tuulessa. Suomalaisille hetkellinen helpotus pahimpaan kuumuuteen sopi mainiosti, ja pienen kalibroinnin jälkeen Australia kaatui selvästi 12-7. Alku oli hiukan hakemista, olisiko ollut syynä tuuli vaiko sitten mainiosti sujunut bileilta: Australia johti jo 3-1 ennen kuin Suomen tytöt alkoivat pelata.
Avoimen sarjan finaalissa pieni ja pippurinen Filippiinit ja USA
Avoimen sarjan valopilkku oli jälleen Filippiinien joukkue, joka sävähdytti jo Brasilian MM-kisoissa 2007 hurjalla fysiikallaan. Pituutta jaettaessa pojat eivät ole olleet paikalla, mutta sehän ei haittaa, kun pompussa ja dyykeissä riittää. Semifinaali Italiaa vastaan oli täysi teurastus; päätä pidemmät italialaiset eivät voineet kuin levitellä käsiään kun 160-senttisen filippiinot veivät ilmoja kerta toisensa jälkeen. Finaalissa filippiiniläiset hermostuksissaan tiputtelivat matsin alussa eivätkä saaneet kurottua eroa enää kiinni. Upeita suorituksia kuitenkin riitti, ja vielä pelin loppupuolella joukkueen nuorin, 21-vuotias Jeffrey Rodriquez esitti aivan huikean upsi-dyykkimaalin pelin loppupuolella. LINKKI videoon
”MM-turnaus oli upea kokemus”
Suomen peleissä mukavaa oli että kaikki pääsivät onnistumaan. Tehopisteet jakautuivat hyvin tasaisesti, ja upeita yksilösuorituksia nähtiin kaikilta. Dyykkitreenit eivät turhaan pyörineet pitkin talvea ja kevättä, niin hienoja levyjä nähtiin. Bilepuolen voittojakin päästiin napsimaan, jottei aivan yksitotiseksi olisi mennyt.