Juho Rantalaiho / Frisbeegolf ja ultimate ovat eri lajit. Kaikille se ei ihan selvää vielä ole, siksi selvennän nyt varmuuden vuoksi. Ultimatessa tulee hiki, frisbeegolfissa yleensä ei, siihen ne yhtäläisyydet sitten loppuivatkin. (Nokkelimmat ehkä huomasivat, että ainuttakaan yhtäläisyyttä ei kerrottu). Peliväline teoriassa on sama, käytännössä yhtä sama kuin salibandyssa ja pallogolfissa. Siitä huolimatta valveutuneen frisbeegolffarin tulee tietää, mitä ultimate on ja mieluusti myös joskus olla kokeillut ko. lajia. Sama pätee päinvastoin. Aika harvan pallogolfin läiskijän tulee kuitenkaan mieleen pelata myös salibandya, joten ehkä frisbeegolfissa ja ultimatessa on sittenkin jotain yhteistä…
Miksi näitä lajeja a) sekoitetaan keskenään, saati b) vertaillaan toisiinsa? Miksi jopa harrastajat mielletään ”samaan kerhoon” kuuluviksi – myös harrastajien itsensä toimesta? Vastauksia:
1. Harrastajien henkilöitymä. Kummankin lajin ollessa (frisbeegolf ei välttämättä enää) marginaalilaji, lajien pariin eksyvät henkilöt, jotka tykkäävät heittää frisbeetä.
2. Näkökulma. Touhu näyttää ulospäin samalta. Frisbeegolfin peluu ei tosiaankaan näytä samalta kuin ultimate, mutta frisbeen lentäminen ja heittäminen näyttää. Pallogolfissa ja salibandyssa ei näytä.
3. Frisbeespirit. Kaikille frisbeelajeille yhteistä on frisbeespirit, joka useimmiten konkretisoituu tuomarittomuutena. Siinä lajit nivoutuvat toisiinsa ja muodostavat omanlaisensa yhteisön.
Kuinka lajit eroavat harrastajan näkökulmasta?
Peliväline
Ultimatekiekko on suurempi, lentää hitaammin, eikä yhtä pitkälle. Sen kanssa on myös merkittävästi miellyttävämpi kopitella. Toisaalta ultimatekiekon saa lentämään pienelläkin vaivalla kaverille, frisbeegolfkiekko taas vaatii lähtönopeutta enemmän lentääkseen yhtään mihinkään -> Ultimatepannun liito-ominaisuudet ovat siis paremmat. Frisbeegolfkiekot pääsääntöisesti antavat tekniikkavirheitä hieman helpommin anteeksi. Yleinen harhaluulo on, että frisbeegolfkiekko on painavampi, mutta todellisuudessa näin ei ole. Ilmeisesti harha syntyy pelivälineiden koosta, jolloin frisbeegolfkiekko pienuutensa vuoksi tuntuu painavammalta. Ultimatekiekko painaa 175 g, frisbeegolfkiekot 150-180 g.
Heittäminen
Frisbeegolfkiekon ja ultimatekiekon heittäminen ovat suorituksina samaan aikaan hyvin samanlaiset ja hyvin erilaiset. Peruspilarit heittämisessä ovat samat: ranteella annetaan kierre, vartalon kierrolla tuodaan kropasta voimaa heittoon. Merkittävin ero tulee siitä, että välineillä totutaan heittämään erityyppisiä heittoja. Ultimatepannulla mieluusti pienellä air-bouncella kaverin syliin, frisbeegolfissa mahdollisimman tarkasti kaukaiseenkin kohteeseen. Ultimatessa valtaosa syötöistä on lyhyitä syöttöjä, jotka voidaan heittää erikoisista asennoista käytännössä pelkästään ranteella. Tästä seurauksena on heittotekniikan painottuminen ranteen käyttöön ja siten ehkä nopeammin puhtaampaan tekniikkaan. Frisbeegolfissa alusta alkaen tarkoitus on heittää mahdollisimman kauas, ja siten vartaloa opitaan käyttämään tehokkaasti pituuden tuottamiseen. Täydellisessä maailmassa pitkät heitot kannattaa heittää kummallakin välineellä samalla tavalla, vartalon kierrolla tuodaan voima heittoon, ranteella piiskataan kova kierre, ja kädellä ja vartalolla saatetaan heitto loppuun.
Ultimaten (varsinkin vähemmän aikaa pelanneille) pelaajille frisbeegolfkiekon heittäminen ensi kertaa on karmaiseva kokemus. Kiekko kaartaa minne sattuu (useimmiten johtuen siitä luonnollisesta air-bouncesta), eikä lennä edes yhtä pitkälle kuin ultimatepannu (been there, done that). Uskon, että sama tapahtuu myös toisinpäin. Vuoden verran kun on repinyt raivolla draiveria ja yrittänyt saada sen mahdollisimman kauas, ultimatepannua ei saa mihinkään. Se väpättää, ”kääntää yli” ja lentää ilmassa riippuen tuulesta 10-15 m. Entistä kärjistetymmin erot tulevat esiin kämmenheitossa, koska kämmenheitto on ultimatepannulla helppo heittää rannenäpynä, frisbeegolfkiekolla ei.
Frisbeegolfkiekon heittämisessä käytetään vartaloa tehokkaammin ja opitaan heittämään pitkälle, ultimatekiekolla taas opitaan puhtaampi tekniikka. Kun yhdistetään nämä palikat, voidaan puhua hyvästä tekniikasta, sillä kummankin lajin harjoittelu tukee toistaan voimakkaasti heittoteknisesti. (Luonnollisesti, jos on pelannut ultimatea/frisbeegolfia 10 vuotta, on varmasti myös oppinut puhtaamman tekniikan/heittämään pitkälle, mutta yllättävän monella on siinäkin kohennettavaa.)
Henkimaailman erot
Suoritukset lajeissa ovat kuin yö ja päivä. Ultimatessa on joukkue, frisbeegolfissa ei. Yksilö vastaa koko joukkueelle, ei vain itselleen. Suoritukset tehdään väsyneenä ja nopeasti, frisbeegolfissa harkiten. Henkiseltä puolelta voidaan löytää yhtäläisyyksiä.
Usein kuulee lausahduksen ”kun mietin liikaa, heittämisestä ei tule mitään” sekä frisbeegolfareiden että ultimatistien suusta. Osittain totta, osittain ei. Ultimatessa suorituksen pitää tulla selkärangasta pelitilanteessa, siinä ei ole aikaa miettiä suorituksen teknisiä yksityiskohtia. Tämä tarkoittaa suuria, hyvin suuria harjoittelumääriä mietiskellen ja pohdiskellen. Frisbeegolfissa jokaisella suorituksella ehdit miettiä, mitä vartalo tekee ja missä kulmassa heitto lähtee jne. Uran alkuvaiheilla heittämisessä tulee koko ajan niin paljon uutta asiaa, että yksinkertaisesti kaikkeen ei voi keskittyä, ja jos yrittää, niin kaikki menee penkin alle. Heittämisen rutinoiduttua tietyt palikat tulevat selkärangasta, ja siten voi kaiken voimavaransa laittaa vaikeimpien asioiden suorittamiseen.
Oletko koskaan kokenut ultimatepelissä ajatusta: ”Hei, tähän vois laittaa tällaisen heiton, jota en ole ennen heittänyt!” Menikö metsään, taisi mennä? Ultimatessa suoritusten pitää tulla käytännössä aina selkärangasta, erikoisheitot pitää treenata erikseen. Suosittelen voimakkaasti treenaamaan perusheitot silti kuntoon ennen erikoisheittoja. Frisbeegolfissa on osittain sama tilanne, metsään menee jos heität sellaisen heiton, jota et ole harjoitellut. Mutta. Frisbeegolfin säännöt antavat vähän lisää mietiskelyaikaa, jolloin ahaa-elämyksen jälkeen ehtii vielä tulla järkiinsä ja perua suunnitelmat.
Huolimatta suoritusten erilaisuudesta, kumpikin antaa oppia toisilleen. Tunnista omat rajasi, ja tiedät mitä harjoitella.
Fyysiset ominaisuudet
Frisbeegolf ei valitettavasti tue ultimatea fyysisiltä ominaisuuksiltaan juuri millään tavalla. Ainut, mihin siitä voi olla apua, on heittolihasten nopeiden lihassolujen kehittyminen, mutta toisaalta ultimaten räjähtävyys taitaa kääntää myös sen vaakakupin toisin päin. Ultimate sen sijaan tukee frisbeegolfia moneltakin osin: kestävyys, räjähtävyys ja lihasten vahvistuminen, erityisesti nivelten ja vastaavien helposti vammautuvien kehonosien ympäristössä. Frisbeegolfin pelaaminen on vain paljon helpompaa ja vaivattomampaa hyvässä kunnossa, mutta älä mene frisbeegolfkunnossa ultimatekentille. Polvet menevät poikki ja nilkat solmuun pelkästä ajatuksesta.
Otatko haasteen vastaan? ”Aion kokeilla molempia lajeja tulevana kesänä.”
Yhteenvetona:
* Molempien välineiden heittämistä kannattaa harjoitella, harrasti kumpaa lajia tahansa.
* Heittäminen on erilaista tottumusten vuoksi, todellisuudessa jos toisen osaa niin muutamalla vinkillä toisen pystyy oppimaan melko helposti.
* Henkisesti lajit ohjaavat osittain samaan suuntaan, mutta erojakin löytyy.
* Jokaisen frisbeegolfarin kannattaisi ylläpitää peruskuntoaan ultimaten peluulla. (Mutta mikäli urheilutaustaa ei ole, niin muutama lenkki kannattaa juosta ennen ensimmäisiä pelikertoja.)
Kirjoittajasta: Juho ”Zei” Rantalaiho
Juho ”Zei” Rantalaiho on pelannut ultimatea vuodesta 1999 ja frisbeegolfia vuodesta 2001. Zei on pelannut molempia lajeja useasti ulkomailla, merkittävimpinä kilpailuina ultimaten Yhdysvaltain Nationalsit Floridassa DoGin paidassa 2006, sekä frisbeegolfin arvostetuin kilpailu USDGC South Carolinassa (ensi kerran 2006). Ultimaten saralla Zei edustaa Turku Terroria, frisbeegolfin puolella frisbeegolfseura 7k:ta. Ultimatessa Zei on saavuttanut junnujen MM-pronssia 2002, sekä useita halli-SM-kultia Terrorin paidass, frisbeegolfissa mm. SM-hopeaa 2009.
Enemmän ultimatea kuin fribagolfia vääntäneenä tuntuu usein että fribagolfin draivin oppisi helpommin ilman ultimatetaustaa. Sen verran juurtuneena vielä monen vuoden käytönnässä pelkän golfkiekkojen on ultimaten bounce, joka tappaa pituuden aika tehokkaasti.
Mutta tätä ei tietenkään voi varsinaisesti tietää kun ei ole lähtenyt nollasta opettelemaan golfia; voi olla että näillä omilla treenimäärillä ei draivi olisi edes nykyisessä kuosissa ilman pannutaustaa.
Lähestymiset ja putit on selvästi lähempänä ultimateheittoja.
Kiitokset, Zei, ansiokkaasta vertailevasta kirjoituksestasi.
Ultimatepelaajalle hyödyllinen tapa ottaa ensituntumaa golfiin on käydä heittämässä muutama kierros ultimatekiekolla. Sillä tavalla paranee se heittotekniikka, millä ultimatekiekkoa heitetään pitkälle ja tarkasti. Jos golfkärpänen puraisee, voi seuraavaksi siirtyä oikeiden pelivälineiden käyttäjäksi.
Joskus 80-luvulla liitto järjesti parinakin vuonna Meilahdessa joukkuegolfsarjan, jossa heitettiin viisimiehisin joukkuein ultimatekiekolla. Sarjasta teki mielenkiintoisen se, että mukana oli sekä ultimatepelaajia että golfiin ja kenttälajeihin pääasiassa keskittyviä liitokiekkoilijoita. Parhaita tuloksia tekivät luonnollisesti paljon golfia pelanneet ultimatepelaajat.
t. Zei-Zei
PS Ultimate näyttää ehkä frisbeegolfiin verrattuna marginaalilajilta Suomessa, mutta suuressa maailmassa asia on toisin päin.
JJ; viimeiseen kommenttiisi:
Olet enemmän kuin oikeassa. Frisbeegolf on erinäköistä puuhastelua muualla maailmassa, mutta jenkeissä kasvaa kovasti, vaikkakin jäänee ultimaten jalkoihin kaikkialla muualla, paitsi Suomessa.
Suomessa kuitenkin frisbeegolfista on kasvanut merkittävästi suurempi laji kuin ultimatesta, ja rakkaudesta lajiin toivon, että frisbeegolfin voimakas kasvu jollain aikavälillä siivittää myös ultimaten kehityksen uuteen nousuun.
Viimeisimmästä kommentista tuli mieleen seuraavanlainen ajatus: Promotaanko ultimatea väärälle kohderyhmälle?? Koska nyt tuntuu, että seuroissa yritetään panostaa (ainakin meidän seurassa) kouludemoihin yms. mutta kuinka monta pelaajaa OIKEASTI saadaan sitä kautta?? Veikkaan, että vuodessa n. 0-5. Futaajat jatkaa futaamista ja ultimate on kuitenkin vaan sitä ”frisbeen heittelyä” (kuten eräs skidi totesi kerran ennen mj-treenejä). Joten pitäisikö ultimateä lähtee viemään enemmän kiekkogolffareille?? En osaa sanoa tarkkaa määrää, paljon golffareita tulee vuodessa lisää, mutta aina kun ite käyn fribaamassa niin tuntuu, että taas uusia tyyppejä mukana. Useat jopa nuoria – kenties jopa atleettisia – ja aivan varmasti kiinnostuneet fribasta. Onko koskaan yritetty ”rekrytä” pelaajia frisbeegolffista mukaan ultimateen?? Jos on, niin millaisella menestyksellä?? Mun mielestä tää kuulostais hyvältä idealta 😉
Vaasassa on kiekkogolfin parista saatu mukaan lajiin puolisen tusinaa pelaajaa, mutta oikeastaan kukaan heistä ei ole jäänyt pitkäksi aikaa. Jotenkin se on vain oma ihmisryhmä, ja ultimaten pelaajat toinen samanlainen. Vaasassa taas toimii koulupuolelta värvääminen todella hyvin. En muista tarkkaan montako joukkuetta Vaasan koulujenvälisissä kisoissa oli, mutta varmaan kymmenen joukkuetta. Ja se näkyy myös Saintsin junnupelaajien määrässä sekä tasossa.
Mutta itse asiaan. Olen itse 80- ja 90-luvulla harrastanut paljon molempia lajeja, ja olen oppinut golfin puolelta paljon juttuja ultimaten heittoihin. Aikanaan golfkiekot oli lähempänä ultimatekiekkoja, joten niiden lentorataa oli helpompi lukea, ja sitä kautta soveltaa myös ultimateen. Nykyisin se ero on hieman kasvanut, sillä nykyiset golfkiekot ovat aivan eri tason tuotteita kuin vanhaan hyvään aikaan. Nykydraiveri lentää itsestään 30 metriä, kun sen kädestä pudottaa. Kun oikein suhtautuu golfiin, ja pysyttelee siinä hieman pyöreäreunaisimmissa kiekoissa, niin saa varmasti paljon iloa ultimateen.
Itse olen kokenut, että ultimatesta on enemmän hyötyä frisbeegolfin harrastamiseen, kuin päinvastoin. Kuten joku jo mainitsi, niin lähestymiset ja puttaukset ovat varsin lähellä ultimateheittoja. Lisäksi, ultimatesta opeteltu forehand heitto on tärkeä heittotaito, jota monet aloittelevat (ja yllättävän monet kokeneemmat) frisbeegolffarit eivät osaa.
Toisaalta on sitten myös tullut vähän apua ultimaten pitkiin heittoihin, etenkin aloitusheittoon, frisbeegolfin aloitusheitoista. Vaikka aloitusheittoja ei tule kuin yhdelle henkilölle per piste, niin on kuitenkin elintärkeää, että vähintään se yksi henkilö taitaa sen hyvin.