Pojat avasivat junioreiden EM-kisoissa voittotilinsä alkulohkon viimeisessä ottelussa, mutta toinen kisapäivä aiheutti myös lisää loukkaantumisia. Tytöillä on vielä tie auki finaaliin, vaikka toisesta päivästä ei tullutkaan voittoja.
Mitalipelit mahdollisia
Italia 17 – 10 Suomi
Tytöt kohtasivat eilen aamupelissään Italian. Avauspäivän rasitukset näkyivät jaloissa aamulla, jonka seurauksena oma peli ei lähtenyt rullaamaan lainkaan. Italia pääsi jo hyvissä ajoin karkaamaan isoon johtoon, eikä mallikas takaa-ajo enää riittänyt. Toinen puoliaika oli Suomelta hyvää peliä, mutta voitto oli karannut käsistä jo avausjaksolla. Hieman sateisessa säässä myös kiekot karkailivat turhan usein ohi vastaanottajasta.
– En tiedä mikä pelissä meni pieleen, mutta tuskin siihen vain yhtä syytä on. Tyypillinen toisen päivän aamupeli, missä ei ehkä oltu aivan hereillä päivän alkajaisiksi. Huonoja hakuja, huonoja heittoja, tiputuksia yms. tuli alussa aivan liikaa, valmentaja Pasi Roimela pohtii.
Suomi 12 – 13 Itävalta
Toisessa ottelussa vastaan asettui Itävalta. Suomi oli pitkään ottelussa johdossa, mutta aivan loppuvaihella Itävalta punnersi lopussa voittoon yhden pisteen erolla. Ottelussa pisteet venyivät jälleen todella pitkiksi. Itävallan tytöt olivat lähes järjestäen pidempiä, ja etenkin ilmatilanteet Suomi hävisi useinmiten, ja niitä pienessä tuulessa kyllä riitti. Ottelun jälkeen tytöt olivatkin aivan aiheesta turhautuneita. Pitkä taistelu ei tuonut kaivattua tulosta. Tytöt ovat kahden päivän jälkeen lohkossa neljäntenä, kun vastassa on alkulohkon otteluista enää voitoton Venäjä.
– Tyttöjen tasaisuus on ollut tässä turnauksessa hyvää, mutta toisaalta aamupelissä ei peli kulkenut kenelläkään, ja kun peli lähti pyörimään niin oikeastaan kaikki pelaajat löysivät jälleen pelin juonen. Pisteet ovat olleet lähes poikkeuksetta tosi pitkiä, joten pelaavan seitsikon kunto on ollut ratkaisevassa roolissa. Aina on löytynyt jostakin yksi match-up, josta ratkaisu on saatiin. Maalipaikkoja oli Suomella yhtä paljon kuin Itävallalla, mutta jostakin se pieni ero aina siinä ottelussa vastustajalle löytyi. Suomi liikutti kiekkoa paljon tehokkaammin, mutta maalin kynnyksellä valitettavan usein Itävalta sai jostakin kaipaamansa katkon.
– Tytöillä on jatkopelit vielä aivan omissa käsissään. Potentiaalia porukassa on vaikka mihin, mutta varmaa on jo nyt viime vuoden sijoituksen parantuminen kertaheitolla. Parhaassa tapauksessa kaiken osuessa kohdilleen, voi tytöt edetä ja yllättää vaikka kenet.
Tahtoa ja tuuria
Italia 14 – 15 Suomi
Poikien aamupeli oli turnauksessa korkealle sijoitettua Italiaa vastaan. Saapasmaa oli Suomen tavoin vielä ilman voittoa. Sateinen sää antoi mahdollisuuden tehdä taktisia muutoksia, ja heti alussa Suomen pitkä heittopeli tuotti kerta toisensa jälkeen tulosta. Italia joutui jauhamaan lyhyillä syötöillä todella paljon, ilman pitkän heiton uhkaa, joten Suomen keskustan tukkiva puolustus oli myrkkyä. Jobinpostia saatiin hetkeä ennen puoliaikaa, kun Tatu Kokkonen reväytti kylkensä pelastaessaan upealla dyykillä kiekon Suomella aivan sivurajan tuntumasta. Suomi vei ottelun puoliajalle pisteen erolla. Toisella puoliajalla tehtiin pisteitä tasatahtiin, ja kun peliaika päättyi, löytyi pistekatto 15:stä pisteestä. Italia kuroi eron kiinni, ja meni jopa pisteellä johtoon 13-14, mutta Suomi taisteli itsensä ensin tasoihin puolustuksen tehtyä samassa pisteessä kaksi katkoa, ja lopulta Milo Brown kaappasi voittopisteen korkealta keskeltä kahta italialaispuolustajaa, kun jälleen puolustus oli taistellut kiekon itselleen omalla maalialueella.
– Saatiin erinomaisesti muutettua taktiikkaa, ja se toimikin mainiosti. Moni avauspäivänä horroksessa ollut pelaaja löysi pelituntuman, ja ratkaisijoita löytyi isosta ringistä molemmilla puolilla kiekkoa. Tuuriakin tarvittiin, sillä tasoitus- ja voittopiste olivat aikamoisia ilmatilannevoittoja, mutta onneksi ne jäivät Aleksin (Pelto) ja Milon (Brown) käsiin. Lisäksi Italian kaksi viimeistä hyökkäystä etenivät aivan meidän maaliviivalle asti, ja toisessa jopa tuli maaliheittokin, mutta onneakin joskus tarvitaan. Se pitää osata myös ansaita, Roimela kehuu.
Suomi 13 – 14 Hollanti
Ensimmäinen jatkopeli oli iltapäivällä naapurilohkon viimeiseksi jäänyttä Hollantia vastaan. Sama taktiikka näytti toimivan tässäkin ottelussa, joten hyväksi havaittua kaavaa jatkettiin. Lisää jobinpostia saatiin, kun Kasper Kumpulaisen polvi ei kestänyt pelaamista, mutta sitkeästi kapteeni kävi muutaman vaihdon pelaamassa, kun muut tarvitsivat lepoa. Lisäksi Aleksi Pelto kärsi jatkuvista takareisikrampeista, joten pahimmillaan vain 10:llä pelaajalla jouduttiin ottelussa taistelemaan. Ja taisteluksi ottelu menikin. Suomi johti parhaimmillaan kolmella pisteellä, ja näytti matkaavan ottelun voittoon. Viimeisen puolen tunnin ajan Suomi alkoi väsyä, ja Hollanti alkoi kuroa piste-eroa umpeen. Suomella oli kolme voittopistettä käsissä, mutta kaikki menetettiin hiuksenhienosti pieniin virheisiin. Ja lopulta Hollanti teki sen ratkaisevan pisteen, ja voitti ottelun 14-13. Poikien jatkopaikka ylempään sarjaan on vielä olemassa, mutta se vaatii jo muilta ristiinpelaamista.
– Turhauttava tappio. Peli oli aivan meidän hanskassa, mutta me annettiin voitto vastustajalle. Toki kymmenellä ja puolella pelaajalla pelaaminen vei voimat kaikilta, mutta meiltä loppui myös rohkeus. Oltiin jo aiemmin tehty tyhmiä virheitä, ja annettu kiekko vastustajalle halvalla tavalla, joten kai sekin kummitteli takaraivossa loppuhetkillä. Sen vähän osasi aavistaa jo kisoihin lähdettessä, että kapealla ringillä pelaaminen on riskialtista, ja Hollantia vastaan tämä myös näkyi. Toivotaan että Kassu ja Tatu saadaan huomiseksi pelikuntoon.
Palokunta paikalle
Tiistain pelipaitojen metsästyksen lisäksi saatiin hieman lisäjännitystä myöhäisillan palohälytyksestä turnauksen avauspäivänä. Hieman kello kymmenen jälkeen hostelin palohälyttimet laukesivat, ja piha täyttyi nopeasti hostelin asukkaista. Lopulta palokunta saapui paikalle, mutta kuten kaikki tässä vaiheessa jo tiesivät näkemänsä perusteella, hälytys oli aiheeton. Huoneissa on varoitukset, ettei liian lähellä hälyttimiä saa käyttää aerosoleja, joten tässä lienee syy. Toinen syy saattoi olla takapihan grillin hiiipuvasta hiilloksesta mahdollisesti sisätiloihin päässyt savu.
Teksti: Pasi Roimela