EUCR N+E pelattiin 26.-27.8. Varsovassa, Puolassa. Joukkueita karsintaturnaukseen otettiin 12, mistä 3 oli suomalaisia (Helsinki Ultimate, Otso, PirU). Tässä artikkelissa kerrotaan joukkueiden omia kokemuksia viikonlopusta.
Helsinki Ultimate
Helsinki lähti Varsovaan kevyellä miehityksellä; Tour 1:n voittanut joukkue sai kasattua vain 10 oman joukkueensa pelaajaa mukaan reissuun. Joukkue kyseli ulkomailta lisävahvistuksia, mutta onnistui haalimaan vain yhden lisäpelaajan mukaansa rosteriin. Turnauksen on tiivistänyt Olli Pitkänen:
”Noh ensimmäinen vastustaja oli BigEZ, ketä vastaan pelasimme hieman takkuista peliä – turhia pudotuksia jolla peli hävittiin. 6 pudotusta pelkästään maalissa plus muut pudotukset muualla kentällä. Takkiin tuli muistaakseni 8-15.
Toka matsi tais olla voitto. Jos en väärin muista niin voitettiin Prague Devils 15-7 . Siinä onnistuttiin viemään kaikki sisään ja paikkapuolu toimi niitä vastaan oikein mainiosti. Onnistuttiin käyttämään vastustajan tössit ja tekemään useampi breikki.
Sitten kolmas peli Panthers Wroclawia vastaan. Heitä vastaan paikkapuolustus ei taas toiminut ollenkaan – he saivat helposti purettua sen ja voittivat 15-7 meidät.
La viimenen peli ukrainalaista joukkuetta NXT:tä vastaan oli tiukkaa. Häviö tuli 12-14. Pelin aikana ei tuullut yhtään, minkä takia paikka ei toiminut halutulla tavalla ja jalat alkoivat loppumaan kesken.
Sunnuntaina aamupeliin tuli vastaan tuttuakin tutumpi Otso, joskin molemmat joukkueet olivat ymmärtäneet pelin olevan pitkälti merkityksetön alkulohkojen epäonnistumisien jälkeen. Aamupeli osoittautui haasteelliseksi eikä jengin jalat oikeen lähteneet käyntiin. Otso tuli sisuuntuneena eilisestä tappiostaan kovalla intensiteetillä, eikä vastauksi oikeen löytynyt. Aikalisä auttoi kasaamaan pelaajat itse peliin mukaan, mutta tämä ei tällä kertaa riittänyt.
Turnausformaatti oli erikoinen, mikä käänsi selkänsä alkulohkon tuloksille. Näin kaksi suomalaista joukkuetta pääsikin crossover -otteluun, mistä voittajat etenivät EUCF-paikoille. Isommalla rosterilla tai paremmalla arpaonnilla Helsinki olisi voinut myös löytää itsensä tästä matsista, mutta tänä vuonna ei näin päässyt käymään.”
Otso
Otso lähti Varsovaan rosterilla, missä pelaajamateriaalista löytyi sekä Euroopan kenttiä vuosia nähneitä konkareita, että ensikertalaisia seurajoukkueiden Euroopan sarjoissa. Otson viikonlopusta kertoi Emil Videman (toim. huom. Emil kirjotti tekstin englanniksi, minkä pohjalta kirjoittaja on tehnyt epävirallisen käännöksen).
Otsolla oli kaksi tavoitetta turnaukseen: antaa mahdollisuus uudemmille pelaajille kokea kv-pelien intensiteetti ja kerätä arvokasta kokemusta, sekä varmistaa paikka EUCF-turnaukseen. Takaisin katsoessa joukkue onnistui saavuttamaan molemmat tavoitteensa.
Joukkueen suorittamisessa oli huomattava ero hyökkäyksen ja puolustuksen välillä. Hyökkiketjussa oli enemmän kokeneita pelaajia, kun taas puolustus täytettiin puhtaalla atleettisuudella. Tämä osoittautui toimivaksi kenttäjaoksi puolustuksen tehdessä useita highlight -suorituksia.
Useita palasia loksahti turnauksen aikana yhteen. Joukkueen kommunikaatio parani runsaasti vrt. harjoituksiin, ja erilaiset puolustukset tuntuivat tepsivän uusia vastustajia vastaan. Suurin kunnia kuitenkin menee puolustusketjun kypsälle pelityylille, mikä katkon jälkeen osoitti malttia vastahyökkäyksissä vältellen yli-innokkaita ja huonoksi tuomittavia ratkaisuita.
Kokonaisuudesaan EUCR:ää voi pitää selkeänä paalumerkkinä kesäkaudelle. Joukkue osoitti turnauksessa kiistatta parasta yhteispeliään, ja odotamme innoissaan mihin EUCR:n tuoma momentum voi viedä joukkueen tulevissa turnauksissa.
PirU
PirU jäi Suomessa Tour 1:llä kolmanneksi hävittyään alkulohkossa Helsinki Ultimatelle ja semifinaalissa Otsolle. Pirkanmaalaiset ovat kuitenkin tuttu nimi Euroopan kentillä, ja PirU olikin ainut joukkue Suomesta viime vuoden EUCF-turnauksessa oltuaan EUCR-turnauksessa Varsovassa toinen. PirUn tarinan on kertonut Thomas Pfister.
Lähdettiin joukkueena aika ennakkoluulottomasti turnaukseen kun kukaan ei joko tiennyt tai muistanut vastustajista mitään. Viime vuoteen verrattuna oli aika paljon isompi turnaus, joten mitä vaan pystyi tapahtua. Formaatti oli myös aika jännä ja kuten myöhemmin käy ilmi, mehän siitä hyödyttiin aika paljon.
Hävittiin kaksi ekaa lohkopeliä. FWD olisi pitänyt voittaa, koska olivat ehkä tasollisesti huonompi jengi kuin me, mutta kun olivat turnauksen eka peli niin meillä meni aikaa kv-vauhtiin totutteluun ja yhteyksien hakemiseen. Puolu ei vienyt vastahyökkejä kauhean hyvin sisään vaikka katkoja tuli ja hyökki mokaili pisteitä. Tokassa pelissä Slovakialainen Outsiterz oli selkeästi parempi jengi ja vaikka mentiin puoliajalle suht tasaisessa tilanteessa niin toisella puoliajalla tuli kylmää kyytiä. Ehkä jalat loppuivat, mutta oli ne kyllä parempia.
Vikassa pooli-pelissä otettiin voitto Ukrainalaisesta NXT:stä ehdottomasti sen avulla, että meillä oli tosi hyvä alku siihen peliin. Saatiin kerrankin se kuuluista pelivaihde silmään heti alusta ja tykitettiin puoliajalle 8-3 tilanteessa. Sen jälkeen pisteltiin suunnilleen vuorotellen pisteitä vaikka ne yrittivät kyllä hienoa kiriä loppupuolella.
Ekassa pökölohkon pelissä voitettiin Prague Devils aika tasaisella pelillä. Päivän neljänneksi peliksi se oli tosi hyvä peli kaikilta kuitenkin. Olinkin aika yllättynyt että tahkottiin tasaisesti eikä kenelläkään ainakaan näyttänyt painavan jaloissa niin paljoa kuin oletin. Vastustajallakin tosiaan oli sama meininki ja ne elivät paljolti pitkillä heitoilla. Koko pelissä tuli vain kolme katkomaalia ja oli miellyttävä kokemus. Annettiinkin niillle jopa 13 pistettä spiritistä.
Tokassa jatkopelissä sunnuntaiaamuna pelattiin Sloveniaa vastaan ja se oli aikamoinen turpasauna. Ne oli jotenkin todella hajalla lauantain peleistä eivätkä oikeen ottaneet lämppää ollenkaan. Lähtivät peliin jotenkin jo hävinneinä ja me hyödynnettiin se. Pointsit meidän joukkueelle, että ei aamupelissä lähdetty vastustajan huonoon vauhtiin vaan pidettiin kova taso yllä loppuun asti.
Pökölohkon voitolla päästiin hissipeliin, jonka voittaja olisi sijalla 3 ja häviäjä sijalla 8. Eli panoksena oli pääsy EUCF:ään. Tämä oli todella kova peli meiltä ja vaikka oli turnauksen viimeinen peli niin oli ehdottomasti meidän jengin paras. Puolu toimi, tekivät vastiksista maaleja ja hyökki pelasi suhteellisen varmasti. Tokalla puoliajalla annettiin vastustajalle mahis tulla meistä ohi kun hyökki antoi kolme pöljää breikkiä, mutta onneksi vietiin loppuun asti. Tiukkana ja suuripanoksisena pelinä, tässä tuli jonkin verran huutoja ja keskusteluita kentällä mutta omasta näkökulmasta saatiin ne kuitenkin selvitettyä. Kuitenkin loppuringissä vastustaja (ehkä hieman tunnekuohuissa) vihjaili, että olisimme tehneet vilpillisiä huutoja omaksi eduksi ja tämän ansiosta voittaneet, mikä hieman latisti tunnelmaa koska kukaan meistä ei sellaista tekisi. Varsinkin kun pelillisesti pelattiin vielä niin hyvä peli. Lopulta jäi kuitenkin erinomainen fiilis turnauksesta ja tunne, että tällä jengillä voidaan pärjätä vaikka kuinka hyvin.
EUCF silmissä
Vuoden 2023 EUCF tullaan pelaamaan Wroclawissa, Puolassa 29.9.-1.10. Vaikka Suomesta kaksi joukkuetta pääsi karsintavaiheesta jatkoon, Ultimate.fi:n kirjoittajat ovat kuulleet huhua PirUn jättäytyvän tänä vuonna pois kekkereistä rosterikoon aiheuttamien ongelmien vuoksi. Tämän hetkisten tietojen mukaan vain Otso on lähdössä Suomesta edustamaan EUCF-turnaukseen uusintareissulle Puolaan. Helsinki Ultimate jäi turnausformaatin vuoksi liian alhaisille sijoille saadakseen PirUlta vapautuvan paikan.