Ultimaten EM-turnaus (European Ultimate Championships) päättyi viikko sitten lauantaina. Turnaus pelattiin Györissä, Unkarissa 29. kesäkuuta – 6. heinäkuuta. Suomen joukkueista naisten sijoitus oli 8., avoimen 17. ja mixedin 14. Avoimen joukkue voitti oman sarjansa parhaan spiritin palkinnon. Kaikki ottelutulokset ja spirit-pisteet löytyvät EM-kisojen sivuilta Ultimate Centralista, mutta alla yhteenveto kunkin Suomen joukkueen osalta.
Naiset
Naisten joukkue aloitti turnauksen voittamalla kaikki alkulohko-ottelunsa. Irlantia ja Belgiaa vastaan mentiin universe-pisteeseen asti, kun taas ottelu kokematonta Ukrainan joukkuetta vastaan oli selvästi kevyempi.
Jatkolohkossa naiset hävisivät Iso-Britannialle universe-pisteessä, mutta voittivat Sveitsin ja Italian. Ristiin menneiden pelien takia Suomella oli mahdollisuus ansaita itselleen jatkolohkon voitto, mutta jatkolohkon viimeisenä ollut Belgia oli vahvempi uusintaottelussa. Suomi jäi jatkolohkon kakkossijalle ja joutui neljännesvälieriin.
Neljännesvälierävastus oli alemmasta jatkolohkosta tullut Hollanti, josta ei ollut haastajaa Suomelle ja naiset etenivät helposti kahdeksan parhaan joukkoon. Puolivälierässä vastassa oli jälleen Irlanti ja joukkueiden kauden kolmas kohtaaminen päättyi Irlannin voittoon universe-pisteessä.
Välieristä pudonnut naisten joukkue hävisi ensin Ranskalle ja sitten Belgialle sijoittuen lopulta kahdeksanneksi.
Suoritusten vuoristorata ei tuonut toivottua tulosta
EM-projektin alussa naisten joukkue asetti yhdessä tavoitteekseen uusia vuoden 2015 kultamitali. Lopputuloksena kahdeksas sija ei siis ole lähellekään tavoitetta. Suomen naisia voi silti hyvinkin pitää Euroopan kovimpaan kärkeen kuuluvana joukkueena. Naiset jäivät lopulta vain yhden pisteen päähän mitalipeleistä ja joukkue voitti lohkopeleissä kaikki kärkinelikon joukkueet lukuunottamatta Venäjää, jota vastaan Suomi ei päässyt kertaakaan pelaamaan. Ylipäänsä EM-turnauksen kärkikahdeksikon joukkueiden pelit menivät hyvin ristiin ja voitot irtosivat monesti vain pisteen tai parin erolla.
Toisaalta jatkuvat tiukat pelit voidaan tulkita myös siten, että Suomen kultamitali jäi lopulta aika kauksi. Suomen naiset eivät kyenneet saamaan hyvää rutiinia tasaisen vahvoista peleistä, vaan puolustuskierteet ja hyökkäyksen haparoinnit vuorottelivat kisaviikon alusta loppuun asti. Kenties Windmillin hopean jälkeen yhtenä ennakkosuosikkina EM-turnaukseen lähteminen verotti pelaamisen rentoutta. Myös joukkueen pelaaja-valmentaja Essi Inkinen näkee vuoristoratamaisen suorittamisen joukkueen haasteena. Syiksi tasaisuuden puutteeseen Inkinen nostaa puolustuksen jälkeisen maalin tekemisen vaikeuden ja ajoittaisen itseluottamuksen puutteen ratkaisun hetkillä.
Joukkueen vahvuuksiksi Inkinen kokee fyysisyyden ja kannustavan joukkuehengen. Fyysisyyden saavuttamiseksi naisten maajoukkuerinki käynnisti lokakuussa 2018 yhteisen voimaharjoitteluohjelman kaikille Suomen naisultimatenpelaajille. Harjoittelu perustui yhdysvaltalaisen Tim Morrillin erityisesti ultimatenpelaajille kehittämään harjoitteluohjelmaan. Valtaosa naisten maajoukkueesta oli mukana ohjelmassa.
Vaikka naisten maajoukkue lopulta valittiin vasta maaliskuussa, oli yhteisen fysiikkaharjoittelun ja leirien ansiosta joukkue alkanut hioutumaan yhteen jo aiemmin. Pitkä kausi projektin aloittamisesta valintavaiheeseen mahdollisti uusille kasvoille hyvän tilaisuuden kehittyä osana projektia ja antaa näyttöjä. Pitkä harjoituskausi voi tukea maajoukkueringin jatkuvuutta ja toivottavasti taata menestystä jatkossa.
Tällä hetkellä valtaosa pelaajista lienee vielä palautumassa fyysisesti ja henkisesti kisaprojektin jälkeen, mutta jo muutaman kuukauden päästä nähdään, moniko palaa arvokisaprojektin pariin. “Koska kultaa ei tullut, ei voi vielä lopettaa” tiivistää pelaaja Vappu Reunanen EM-kisojen jälkeiset tuntemukset.
Naisten avainpelaajat löytyivät Atleticosta
Suomen naisten pelisysteemin kulmakivet olivat kova pelaajavartiointi ja tehokas kliininen hyökkäys. Kun lähes kaikki vastustajat pelasivat pääasiassa paikkapuolustusta, Suomi luotti puolustuksessa pelaaja vastaan pelaaja -kamppailuun. Valittu selkeä taktiikka tuotti lukuisia katkoja, mutta valitettavan usein joukkue ei onnistunut viimeistelemään saatuja mahdollisuuksia.
Verrattuna vuoden 2015 joukkueeseen vanhoja pelaajia oli jäljellä viisi. Kööpenhaminen kisoissa valmennus ja pelaajat tulivat suurelta osin Viimasta, Györissä valmennus ja avainpelaajat olivat pääosin atleticolaisia. Avainpelaajien avulla joukkue lähti hakemaan määräävää asemaa pelin alussa, minkä jälkeen peluutusta voitiin laajentaa, jos oma peli alkoi löytyä. Pelaajista oli muodostettu seitsikko, joka lähti pääasiassa hyökkäämään ja loput kolmetoista pelaajaa puhuttiin kentälle pääasiassa puolustukseen. Hyökkäyksessä pelaajat oli roolitettu raksoiksi ja yläkenttäpelaajiksi.
Pelaajat antoivat kaikkensa paitsi kentällä niin myös sivurajalla. Kahdeksas kenttäpelaaja oli merkittävässä roolissa paitsi kannustajana ja neuvojen antajana niin myös viilentäjänä: joka päivä pelaajat kantoivat kentille hotellin ravintolasta saaduilla jäillä täytetyt kylmälaukut. Apuna hääräsivät manageri Tiina Laakkonen ja huoltaja Antti Mäkipää.
Spirit-pisteissä keskiarvo ei kerro kaikkea
Suomen naisten saamien spirit-pisteiden keskiarvo oli 9.64, kun kaikkien naisten joukkueiden spirit-pisteiden keskiarvo oli 10.74. Pelkkä keskiarvo ei kuitenkaan kerro koko totuutta, vaan sen sijaan Ultimate Centralin spirit-pisteiden tulossivu paljastaa, että naisten spirit parani huomattavasti turnauksen aikana. Kahden ensimmäisen pelipäivän jälkeen keskiarvo nousi 10.0 paremmalle puolelle. Naisten joukkueella ei ollut varsinaisia tavoitteita spiritin suhteen, mutta saadut pisteet käytiin jokaisen päivän jälkeen läpi ja kehityskohteita pohdittiin.
Pelkillä kultturien välisillä eroilla ei saatuja heikompia spirit-pisteitä voi perustella, mutta esimerkiksi huutojen jälkeiset keskustelut jättivät ajoittain kummankin osapuolen tyytymättömäksi, kun suomalaiset halusivat pitää keskustelun jämptinä ja vastapuoli halusi kertoa näkökulmansa useampaan kertaan. Myös käsitykset kontaktitilanteiden vaikuttavuudesta erosivat joukkueiden välillä – ja eräässä tapauksessa vastustaja vaihtoi käsitystään kesken kauden, mikä aiheutti hämmennystä.
Kiinnostavaa on, että naisten sarjassa ylipäänsä annettiin keskimäärin hieman vähemmän spirit-pisteitä kuin muissa sarjoissa. Ovatko naispelaajat tiukempia kriteereiden suhteen? Sallitaanko muissa sarjoissa vaikkapa enemmän kontaktia? Vaaditaanko positiiviseen asenteeseen eri määrä yritystä eri sarjoissa? Tähän aiheeseen lienee syytä palata tulevaisuudessa.
Avoin
Avoimen joukkueen turnausviikko alkoi rutiinivoitolla Ukrainasta. Alkulohkopelit jatkuivat tappioilla Sveitsiä ja Ranskaa vastaan, eikä voitto Ruotsista enää riittänyt kantamaan joukkuetta ylempään jatkolohkoon.
Alemmassa jatkolohkossa Suomi kärsi tappiot Hollannille, Israelille ja Tsekille. Alkulohkosta voimaan jääneet voitot Ukrainasta ja Ruotsista eivät tuoneet paikkaa puolivälieriin ja näin Suomen tie vei pudotuspeleihin sijoista 9.-20.
Jatkolohkon viidenneksi jäänyt Suomi sai ensimmäisenä vastaansa Latvian, joka pudotti Suomen päättämään turnauksensa pelaamalla sijoista 17.-20. Suomi voitti selkeästi molemmat ottelunsa ja lopputuloksena oli 17. sija.
Tavoitteena ehjä viikko joukkueena
Avoimen joukkueen päävalmentajan, Ilkka Vaahtorannan, mukaan joukkueen menestyksen kompastuskiveksi osoittautui kunnollisen harjoitusturnauksen puuttumisesta johtuva heikko rutiini joukkueena pelaamisessa. Alunperin projektiin oli kunnianhimoisesti suunniteltu kaksi ulkomaanturnausta, mutta realiteetit tulivat vastaan ja EM-turnauksesta tuli joukkueen ensimmäinen yhteinen turnaus. Joukkueen vahvuudeksi Vaahtoranta mainitsee yhteenkuuluvuuden tunteen ja sen, että tuoreemmatkin pelaajat pääsivät täysipainoisesti mukaan toimintaan. “Viikon lopulla joukkue seisoi edelleen yhtenä rintamana.”
Varsinaisia tulostavoitteita joukkueella ei ollut, vaan tavoitteena oli pelata ehjä viikko joukkueena ja päästä mahdollisimman nopeasti muiden joukkueiden tahtiin. “Jokaista ottelua lähdettiin voittamaan”, tiivistää Vaahtoranta, “Kohtuullisen hyvin saatiin joukkueen taso ulosmitattua kisoissa. Viikon aikana oli kaksi ottelua, jotka olisivat voineet muuttaa loppusijoitusta merkittävästi: tappio Hollannille universe-pisteessä ja hitaasti käynnistynyt aamupeli Israelia vastaan.”
Universe-pisteeseen päättynyt Suomen ja Hollannin välinen jatkolohkopeli oli sikäli erityisen merkityksellinen, että ottelun voittanut Hollanti sijoittui neljänneksi jatkolohkon sijoituksissa ja sai ensimmäiseksi pudotuspelivastustajakseen Puolan. Suomelle taas jäi lohkon viidentenä kovempi vastus Latvia. Suomi putosi ulos kuudentoista joukosta ja Hollanti nousi sinne.
Lopputulema oli merkittävä siltä kannalta, että Hollanti ja Suomi taistelivat näissä kisoissa paitsi EM-sijoituksista niin myös paikasta ensi vuoden MM-turnaukseen. WFDF oli aiemmin viikolla antanut ilmoituksen MM-kisojen osallistumisoikeuksista, joita ei enää automaattisesti myönnetä jokaiselle maalle jokaiseen divisioonaan. Käytännössä Hollanti, Suomi, Irlanti, Tsekki ja Puola kilpailivat kolmesta jäljelle jääneestä paikasta, jotka myönnetään viisikosta kolmelle EM-turnauksessa parhaiten sijoittuneelle. Seitsemänneksitoista sijoittunut Suomi jätti taaksene Puolan, mutta se ei riittänyt MM-turnauspaikkaan.
Suomi on kuitenkin jonotuslistalla ja saattaa vielä päästä kisoihin. EM-kisaviikon aikana pidetyssä Euroopan kansallisten ultimatejärjestöjen kattojärjestön EUF:n yleskokouksessa väläyteltiin yhteisen vetoomuksen lähettämistä WFDF:lle. Kisajärjestäjä Hollanti oli skeptinen vetomuuksen vaikuttavuudesta, joten kannattaa jo valmistautua tiukkoihin karsintoihin tulevan vuoden mixed-maajoukkueen tryouteissa.
Tiivis hyökkäys ja jalkoja puolustukseen
Avoimen joukkueen pelisysteemin perusidea oli tiivis hyökkäys ja tarpeeksi jalkoja puolustuksessa. ”Kahdeksan pelaajan hyökkäyskenttä eli jonkin verran kisaviikon aikana, mutta sen perustus rakentui jo muutaman vuoden yhdessä pelanneen OTSOn hyökkäyskentän varaan, minkä ansiosta hyvä hyökkäysrytmi ja monipuolisuus oli helppo saavuttaa”, perustelee Vaahtoranta valmennuksen linjaa.
Hyökkäyskentässä pelaajalta vaaditaan erityisesti kiekollista varmuutta ja paineensietokykyä. Puolustuksen pelaajissa olennaista on itsensä likoon pistäminen ja kyky kurinalaiseen hyökkäämiseen tiukan puolustuksen jälkeen, vaikka kiekollinen pelaaminen jää usein vähäiseksi. “Erityisesti puolustuksessa näimme upeita tason nostoja ja joukkueen sytyttämistä”, Vaahtoranta kehuu.
Hyökkäys-puolustusjaon lisäksi pelaajille oli annettu yksi kolmesta kenttäroolista hyökkäyksen aikana: rakentaja, paini ja jatkot. “Lisäksi jokaisen pelaajan odotettiin osallistuvan laidalta kannustamiseen ja ohjaamiseen ja tämä onnistui hienosti”, kiittelee Vaahtoranta.
Valmennus sekä hyökkäyksen ja puolustuksen kapteenisto kävivät erikseen läpi muutostarpeita ennen ja jälkeen jokaisen ottelun sekä puoliajalla ja aikalisien aikana. Näin saatiin muodostettua yhteinen näkemys siitä, missä mennään ja mihin suuntaan muutetaan toimintaa.
Kentän ulkopuolella Tatu Kokkonen ja Santtu Lehto ohjasivat peleihin valmistautumiset ja iltavenyttelyt. Liikunnanohjaajaksi valmistunut Kokkonen on toiminut pelaaja-huoltajana jo vuodesta 2015 ja hän huolsi Unkarissa myös muita Suomen maajoukkueita. Erityisen suosittu oli hypervolt-lihashuoltovasara ja huollettavia pelaajia riitti jopa jonoksi asti.
Yhteisen linjan pitäminen toi spirit-voiton
Avoimen joukkueen spirit-kapteenille Akseli Rannalle spirit-voitto oli yllätys: ”Joka pelissä oli hyvä spirit, mutta en odottanut näin hyvää tulosta. Ei erityisemmin puhuttu spiritistä oman joukkueen kesken.”
Joukkueen spirit-pisteiden keskiarvo oli 11.7, kun koko sarjan kaikkien joukkueiden keskiarvo oli 10.92. Saatujen pisteiden valossa joukkueen oli vahvuus oli reiluus, jossa kymmenen ottelun keskiarvo oli 2.7. Rannan oman arvion mukaan joukkueen vahvuus oli kommunikaatio: ”Ennen ottelua pidetyssä spirit-ringissä yhdessä puhuttiin auki, että tiukassa pelissä saattaa tulla kontaktia, mutta käsien käyttö ei ole sallittu. Heti pelin alussa huudettiin oleellisiksi katsotut virheet pois ja sen jälkeen pidettiin yhteinen linja.”
Joukkue sai vastustajilta kiitosta tarpeettoman kontaktin välttämisestä ja siitä, että spirit-kapteeeni kävi puoliajalla varmistamassa pelin sujumisen. Etu lienee myös ollut se, että kaikkijoukkueen pelaajat puhuvat englantia, mikä ei ole itsestäänselvyys jokaisen maan kohdalla. Joukkueen pelaaja Teemu Säilynoja nostaa vielä yhtenä merkittävänä asiana esille ensireaktion hillitsemisen huudon jälkeen. Aluksi suomalaiset olivat luulleet välinpitämättömyydeksi vastustajien tapaa perääntyä huudon jälkeen pariksi sekunniksi vetämään henkeä, mutta sittemmin ymmärrettiin myös toisen osapuolen tavoittelevan tyyneyttä keskusteluun.
Spirit-voitto ei tarkoita, etteikö peleissä olisi ollut huutoja ja tiukkoja tilanteita. Ottelussa Hollantia vastaan vaarallinen pelaaminen -tilanne kärjistyi siihen, että Hollannin valmentaja puuttui kiivaasti keskusteluun, joka venyi useamman minuutin mittaiseksi. Ranta joutui spirit-kapteenina puuttumaan keskusteluun, joka saatiinkin lopulta hoidettua kunnialla. Spirit-pisteitä tilanne ei rokottanut.
Mixed
Mixed-joukkue käynnisti turnauksen voittamalla alkulohkopeleissä Valko-Venäjän, Tsekin ja Puolan. Lohkovoitto jäi vain yhden pisteen päähän, kun ottelu Sveitsiä vastaan päättyi 14-15. Lohkokakkosena Suomi sai kuitenkin jatkaa turnausta ylemmästä jatkolohkosta.
Jatkolohkossa vastus oli huomattavasti kovempi ja Suomi joutui tyytymään tappioon niin Ranskaa, Ruotsia kuin Saksaakin vastaan. Jatkolohkon viimeiseksi jääneellä Suomella edessä oli neljännesvälieräottelu toisen alemman jatkolohkon voittajaa vastaan. Itävalta oli vahvempi ja Suomi jäi ulos kärkikahdeksikosta.
Seuraava pudotuspeli Sloveniaa vastaan päättyi myös tappioon ja Suomen mixed-joukkue jatkoi turnausta pelaamalla sijoista 13.-16. Voitto Unkarista ja tappio uusintaottelussa Sveitsiä vastaan toivat loppusijoituksen 14.
Tavoitteena pelata mixediä hyvällä yhteishengellä
Mixed-joukkueen valmentaja, Jyri Saarinen, on tyytyväinen luotsaamaansa projektiin. Joukkue saavutti ainoan tulostavoitteensa eli sijoittui alkulohkossa kahden parhaan joukkoon. “Matka oli projektissa hyvä ja kaikkia kehittävä”, Saarinen summaa. “Iso vastuu jää pelaajille: onko turnauksen lopputulos myöskin eteenpäin vievä kipinä?”
Jo ennen EM-turnausta oli tiedostettu, että oma rosteri on pieni ja verrattain nuori pelivuosien määrää katsottaessa. Toukokuisen Tanskassa pelatun harjoitteluturnauksen jälkeen joukkue kävi realiteetteja läpi. “Puhuimme ja tiesimme Tanskan harkkaturnauksen perusteella, että jos pelaamme omalla tasolla menemme korkealle, mutta jos keskittyminen herpaantuu ja tehdään virheitä hyökissä ja puolussa, sijoitus on sen mukainen”, kertoo Saarinen.
Joukkueen vahvuuksia Saarisen mukaan olivat yhtenäisyys, henkinen vahvuus, puolustus sekä hyökkäyksen ja vastahyökkäyksen käynnistäminen. Joukkueen haaste oli helppoihin virheisiin sortuminen, joita sattui useammalle pelaajalle vahvan alkulohkosuorituksen jälkeen. Syitä lienee monia, mutta paineet kärkikahdeksikkoon pääsystä ja väsymyksestä johtuvat keskittymisvaikeudet saattoivat osittain olla virheiden taustalla. Tilanne on hyvin ymmärrettävä, kun ottaa huomioon, millainen äärimmäinen henkinen ja fyysinen rutistus viikon arvokisaturnaus on pelaajille.
Saarinen kiittelee jokaiselta pelaajalta löytynyttä taistelutahtoa joukkueen mitatessa tasoaan Euroopan huippuja vastaan. “Tavoitteena oli pelata mixediä alusta loppuun hyvällä yhteishengellä. Siinä mielestäni onnistuimme.”
Kaikille vastuuta hyökkäyksessä ja puolustuksessa
Mixed-joukkueen pelisysteemi perustui kahteen tasakokoiseen kentälliseen, jotka molemmat sekä hyökkäsivät että puolustivat tasaveroisesti. Tyypillisesti lepovuorossa oli neljä pelaajaa, mutta ensimmäisessä ja viimeisissä otteluissa pelattiin koko 20-henkisen rosterin leveydellä. Pääasiassa kaikki pelaajat saivat vastuuta niin hyökkäyksessä kuin puolustuksessakin, mutta koko rosterilla pelattaessa peluutuksessa oli hyökkäys- ja puolustuspainotukset.
Pelaajat oli roolitettu hyökkäyksen näkökulmasta ja niiden tehtävänä oli erityisesti helpottaa hyökkäyksen käynnistämistä. Rooleja oli neljä: raksa, hybridi, avaaja sekä keskikenttä. Flown aikana ja maalipelissä ratkaisevampaa oli pelaajien positio kuin annetut roolit.
Osa pelaajista oli roolitettu siten, että he olivat sukupuolijaosta huolimatta aina oman kentällisensä pelaavassa kokoonpanossa eli olivat käytännössä joka toisessa pisteessä kentällä. Peliaika kuitenkin jakaantui suhteellisen tasaisesti pelaajien kesken eikä joukkueen peli perustunut selkeään neljän miehen tai neljän naisen peluuttamiseen.
Suomen mixedin spirit oli keskikastia
Suomen mixed-joukkueen spirit oli keskiarvolla 11.27 oman sarjansa keskikastia. Kaikkien joukkueiden spirit-pisteiden keskiarvo oli mixed-sarjassa 11.01 eli enemmän kuin avoimen tai naisten sarjassa.
Saatujen pisteiden perusteella Suomen joukkueen vahvuus oli erityisesti positiivinen asenne ja itsehillintä. Kyseisen osa-alueen keskiarvo oli perätä 2.64. Kentällä välittynyt positiivinen asenne juontanee ainakin osittain juurensa joukkueesta ylipäänsä välittyneeseen hyvään yhteishenkeen. Kommunikaatio-osa-alueessa taas on saattanut auttaa se, että joukkueessa oli viittomakielen taitoinen pelaaja.
Mikäli EM-kisojen päättyminen jätti arvokisatyhjiön, sitä voi paikata seuraamalla parhaillaan käynnissä olevia alle 24-vuotiaiden MM-kisoja.