Vaasa Saintsin joukkueet eivät ole perinteisesti tulleet tunnetuiksi pelaajapaljoudestaan, vaan ennemminkin siitä, että turnauksia ja kokonaisia kausia kituutetaan vähillä vaihtopelaajilla ja pelaajien jaksamisen äärirajoilla.
Syksyllä 2019 meitä seuran naisia alkoi erityisen paljon nyppiä treeniosallistujien määrä, tai ennemminkin vähyys, ja kamelin selän taisi kunnolla katkaista se yksi lokakuinen kerta, kun treenit vedettiin vaivaisen neljän pelaajan voimin. Jotain totisesti oli tehtävä, tai muuten yhdellä sun toisellakin lentäisi pelikengät jorpakkoon siitä kivireen raahaamisen paljoudesta.
No mitä sitten teimme?
Aloitimme raivokkaan some-kampanjoinnin. 24.10.2019 Saintsin Facebook-sivulla julkaisemamme nyyhkypostaus (tai seuranhakuilmoitus, miten vain) sai reilut 16 000 näyttökertaa, koska jaoimme sitä omille verkostoillemme ja paikallisissa Puskaradio-kanavissa aivan heikkopäisinä.
Epävirallinen kampanjamme jatkui ja jatkuu edelleen aloittelijamyönteisen mielikuvan luomisella some-kanavissamme. Emme usko, että pelaajia voisi mitenkään kertyä liikaa.
Mitä siitä seurasi?
Varmaan muutamia blokkauksia ja some-vastaavan sisäistä itseinhoa kiivaasta spämmäyksestä, mutta myös postaustemme houkuttelemia uusia pelaajia!
Välittömästi tai välillisesti some-rekrytointimme on houkutellut treeneihimme toistakymmentä uutta tyyppiä, joista noin puolet on käynyt treeneissä useamman kerran. Kolme rookietamme on jo ehtinyt debytoida sarjapeleissäkin, vaikkei treenikuukausia ole heille ehtinyt kertyä montaa, jos yhtäkään! Ihan kaikista ei varmaan tule elämäntapaultimatisteja, mutta kourallinen uusia on meille parempi kuin sata jänistä.
Miten olemme saaneet uusia pelaajia jäämään?
Epäilemme ainakin sen auttaneen asiaa, että joukkueessa kaikki on valjastettu uusien perehdyttämiseen. Eli siis esittäydymme uusille tyypeille, neuvomme heitä heittämisessä, opastamme drilleissä, ja pelatessa autamme heitä pääsemään jyvälle hyökkäyssuunnista, markkerilaskuista sun muista lajin saloista. Kaikki lisätään joukkueen WhatsApp-ryhmään niin nopeasti, kuin vain kehtaamme numeroa kysyä (eli heti), eikä uusia todellakaan jätetä sivuun seuran illanvietoista saati turnauksista.
Lyhyesti sanottuna: yritämme saada heidät tuntemaan olonsa tervetulleeksi ja mahdollisimman pian osaksi joukkuetta.
Työmme hedelmiä saamme jo vähitellen nauttia – siitä esimerkkinä Tour 2 -divariturnauksen voitto puhtaalla pelillä. Ja hei, tällä kertaa ei tarvinnut kenenkään vetää itseään piippuun, sillä meillä oli kokonaiset kaksi kentällistä pelaajia, ja kotiinkin jäi osa!
Paitsi että pelaajarekrytointimme hyödyttää ja helpottaa omaa harrastamistamme, uskomme sen olevan eduksi koko suomalaiselle naisultimatelle: enemmän pelaajia, paremmat edellytykset harrastaa, paremmat mahdollisuudet kehittyä, ja niin edelleen – tiedätte kyllä, miten homma toimii. Toivottavasti voimme myös inspiroida muita pieniä seuroja pelaajarekrytoimisessa ja lajin edistämistyössä.
Seuraa lentoamme Saintsin Facebook– ja Instagram-tileillä (@vaasasaints), ja jos tiedät jonkun Vaasan seudulla asuvan, potentiaalisen ultimatistin, suosittele ottamaan meihin yhteyttä! Otamme uudet lämpimästi vastaan.
Teksti: Terhi Teräväinen
Kirjoittaja on vaasalainen seura-aktiivi, pelaajavalmentaja, perheenäiti, ja tiedottaja-kääntäjä, joka yrittää luovia jotenkin sopivasti tässä kaiken keskellä, ja ainakin antaa urheilullisen esimerkin omille tyttärilleen.