Näkökulma: Miten käy ultimaten taalaliigan?

3.1.2011 / Maailmalla on otettu askel lähemmäs ammattilaisultimatea. Yhdysvalloissa on perustettu uusi ultimateliiga, American Ultimate Disc League (AUDL), jonka tarkoitus on perustajiensa mukaan nostattaa lajin näkyvyyttä, sekä tietysti tuottaa jonkinasteista voittoa. Yhdysvaltojen amerikkalaisen jalkapallon ammattilaisliigasta, NFL:stä, vaikutteita ottaneen ultimateliigan takana ovat  puheenjohtaja Josh Moore ja markkinoinnista vastaava varapuheenjohtaja Brent Steepe. Mistään isoista rahasummista ei vielä ole kyse, vaan joukkueet pyrkivät korvaamaan pelaajilleen ainakin osallistumiskulut. Johtoportaan mukaan ensimmäisen vuoden tavoitteena on  luoda liigalle status lajin pelaajapiirin keskuuteen, josta voidaan rakentaa suurempaa, korkeatasoisempaa ja vakavasti otettavaa urheilua suuren yleisön keskuuteen.  

Kaikki joukkueet uusia

Yleisöä kosiskellaan amerikkalaistyyliin osavaltioiden välisillä kamppailuilla. Liiga jakautuu kahteen divisioonan: läntiseen ja itäiseen, mutta kaikki joukkueet painottuvat toistaiseksi maan koillisosaan. Toinen kausi laajenisi lähitulevaisuudessa valtakunnalliseksi. Kaikki nykyiset joukkueet on perustettu nimenomaan AUDL:ta varten.

Vaikka joukkueet ovat uusia, ne ovat keränneet paljon huomiota ja kiinnostusta. Indianapolisin Alley Cats on ollut kenties aktiiviisin markkinoidessaan itseään. Joukkueen ensimmäisiin pelaajakarsintoihin osallistui 60 henkeä. Vertailun vuoksi: Marylandin osavaltiossa jo vuosia toiminut huippujoukkue nimeltä Truck Stop keräsi 97 nimeä omiin karsintoihinsa.

Sääntömuutokset puhuttavat

AUDL ei ole vain ultimateliiga uusilla joukkueilla, vaan sarjassa on myös omat sääntövariaationsa. Pelimekaniikan kannalta merkittävin muutos on amerikkalaisen jalkapallon levyinen kenttä. Vajaat 49 metriä (53 1/3 jaardia) leveä kenttä on noin 12 metriä enemmän kuin normaalisti. Kuvittele jääkiekon kaukaloerot Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Kovin vääntö käydään kuitenkin tuomareista. Kyynikko voisi nähdä kilpailullisuuden spiritin tappajana ja siinä piilee oma totuutensa. Tuomareiden tuominen peliin on kuitenkin liigan perustajien mukaan välttämätöntä pelitempon ylläpitämiseksi, ja tietysti yleisön vuoksi. Kymmenen minuutin väännöt siitä, kuka koski ketä sopimattomasti, eivät palvele maksavia katsojia millään tavalla. Pelin täytyy edetä ja sen vuoksi heittoaika on rajattu seitsemään sekuntiin, tuomarin laskemana. Peliaika on sementoitu 20 minuutin neljänneksiin, joista ensimmäisen ja kolmannen jälkeen vaihdetaan hyökkäyspuolia, mikä on jälleen yksi vaikute amerikkalaisesta jalkapallosta.

Sääntöjä viilataan jatkuvasti harjoitusotteluista saatujen kokemuksien myötä ja tulokset ovat olleet tähän mennessä varovaisen positiivisia. Harjoitusotteluiden perusteella laajempi kenttä tuo uusia ulottuvuuksia pelin dynamiikkaan, lyhyempi pysäytyslaskenta ei sinänsä tuota ongelmia, koska pelaajilla on huomattavasti enemmän tilaa hakeutua syöttöpaikkoihin ja tilan luominen vähentää myös ruuhkatilanteiden aiheuttamia virhehuutoja (esim. pick), mikä samalla helpottaa tuomareiden työtä.

Sääntömuunnelmat ovat aiheuttaneet ymmärrettävästi suuren määrän närästystä ultimatepiireissä. Kritiikki kohdistuu eritoten tuomareihin, jotka ”rikkovat pelin ainutlaatuisuuden”. Valitettavasti ainutlaatuisuus on este lajin mainstream-statukselle, johon AUDL pyrkii. Ultimaten ehkä puhutuin henkilö tällä hetkellä on temppuheittelyistäänkin tunnettu Brodie Smith, joka puolustaa myös ajatusta tuomareista. Brodielta on kysytty mielipidettä ultimaten tuomisesta NCAA:n (Yhdysvaltojen yliopistourheilun kattojärjestö) viralliseksi lajiksi, ja hän näki suurimpana esteenä virallisuteen juuri tuomareiden puutteen. Ultimatea on vaikea ottaa uskottavana lajina kilpatasolla, jos pelaajat voivat itse päättää pelin kulusta. Kovimmalla tasolla pelattaessa ei myöskään ehdi aina katsomaan heittäjän jalkoja, tai omiakaan: tuomarit veisivät pois kaikki ylimääräiset keskittymishäiriöt.

Tuomareiden ja tuomarittomuuden välimuoto, tarkkailijat, ovat arkinen ilmiö Yhdysvaltojen pelikulttuurissa. Lyhyesti, tarkkailijat eivät tuomitse peliä, mutta pyydettäessä antavat mielipiteensä ja tuomionsa virhehuudosta. Heidän kokemuksiensa mukaan peleissä tehdään keskimäärin 3-4 virheellistä huutoa. Tuomarit eivät tietenkään maagisesti poista vääriä päätöksiä, mutta ainakaan ei jäisi epäselväksi, uskoako kiistanalaisissa tilanteissa pelaajien vai yleisön näkökulmaa (EM-finaali 2011 Ruotsi – Iso-Britannia anyone?).

Liput jo myynnissä

Monet epäilevät sarjan menestystä ja tulevaisuutta, mutta pienestähän kaikki muutkin suuret ammattilaissarjat ovat lähteneet. Miten käy AUDL:n? Se selviää tänä vuonna. Liput ovat jo myynnissä ja ensimmäiset pelit pyörähtävät käyntiin huhtikuun puolivälissä. Kauden finaali pelataan elokuussa 80 000 henkeä vetävässä Silverdomessa. Katsomot tuskin täyttyvät tällä kaudella kuitenkaan.

Jopa suuruudenhulluutta hipovat laajennusaikeet ilmenevät viereisestä kartasta (klikkaa isommaksi), joka osoittaa AUDL:n aikeet vuosille 2013 ja 2014. Punaiset pallot kuvastavat ensi vuoden tavoitteet ja vihreät 2014 vuoden tavoitteita joukkueiden saamiseksi. Joukkueiden omistajia on kuitenkin löytynyt siitä huolimatta, että ensimmäinen kausi on vasta aluillaan. Tähän mennessä paikat ovat myyty muun muassa New Yorkiin, Bostoniin ja Seattleen.

Sarjan internetsivut: American Ultimate Disc League >>

Teksti: Ari Ojanperä / Ultimate.fi