Suomiultimate kasvaa ja kehittyy

Jarna Kalpala / Sarjaformaatteja kehitetään, junnutoimintaan halutaan panostaa, uusia tapahtumia ilmestyy vuosikalenteriin ja maajoukkuetreenaamisestakin halutaan tehdä jatkuvampaa toimintaa.

Kohta itselleni tulee täyteen kaksi vuotta Suomen Liitokiekkoliiton toiminnanjohtajana. Tähän työhän tarttuessani, en ollut vielä nähnyt suomalaita ultimatetekemistä liiton näkökulmasta. Muutaman vuoden ajan olin vain osallistunut ”rivipelaajana” liiton järjestämiin turnauksiin ja tapahtumiin. Nyt näen lajimme hieman eri tavalla ja ymmärrän paremmin sitä työtä mitä monet vapaaehtoiset tekevät jatkuvasti lajimme eteen. Kuten kaikki tiedämme, meidän laji on Suomessa pieni ja harrastajajoukko kapea, mutta sitäkin aktiivisempi ja sisukkaampi. Juuri yhteinen tekeminen ja vahva ultimaten ”me henki” ovat uskoakseni kantaneetkin liiton toimintaa eteenpäin aina liiton perustamisvuodesta 1978 lähtien.

Paljon on ultimatekentillä tapahtunut ja muuttunut viimeisen kahden vuoden aikana. Kesällä 2011 ulkosarjat muutettiin perinteisestä SM-sarjasta Toureiksi, jotka palvelevat paremmin ainakin kilpailullista ultimatepelaamista. Lajin eteen on tehty erilaisia projekteja, joista ehkä mieleenpainuvimpia ovat olleet Suvi Kajamaan puuhaama Narinkkatorin promopäivä ja Hietsussa pelattava Hietsu Beach Ultimate-turnaus, joka on kasvattanut huimasti suosiotaan viimevuosina. Myös muutamat paikkanunnat, kuten Tampere ja Oulu, ovat osoittaneet iloista ja aktiivista paikallista lajitekemistä. Samaan aikaan olemme kuitenkin lähes menettäneet aktiivisen ultimatetoiminnan muun muassa Turussa. Suunta on silti oikea, sillä liiton jäsenmäärä on jälleen tällä kaudella rikkonut 600 aktiivipelaajan rajan.

Viimeisen kahden vuoden aikana liiton toimistolla työtunnit ovat kuluneet juoksevien asioiden ohella maajoukkueprojektien parissa. Maajoukkueiden talouden pyörittäminen on siirtynyt projektijoukkueilta toiminnanjohtajalle, mikä helpottaa projektien keskittymistä itse toimintaan, eli ultimaten pelaamiseen. Viime kesänä Japanin ja Irlannin MM-kilpailuissa, jokaisella Suomen joukkueella oli ensimmäistä kertaa koko liiton historian aikana joukkueen ulkopuoliset valmentajat, jotka siis keskittyivät 100-prosenttisesti valmentamiseen pelikentän ulkopuolelta. Silti menestyminen arvokisoissa ei ollut yhtä hyvää, kuin vielä vajaat kymmenen vuotta sitten. En lähde analysoimaan, johtuuko menestyksen puute kansainvälisen pelitason kehittymisestä, vai Suomalaisen huippu-ultimaten hiipumisesta, mutta jälkimmäiseen en kuitenkaan halua uskoa. Huoli menestyksestä on onneksi saanut ultimateaktiiveja jälleen liikkeelle: Juniorit saivat syksyllä uuden maajoukkuevalmennuspäällikön Pasi Roimelan ja naisten maajoukkueen valmentaja Henna Lehtonen on koonnut joukon innostuneita pelaajia ja valmentajia vetämään naisille suunnattua UP-projektia. UP-projektin tavoitteena on edistämään Suomen naisten huippu-ultimatea ja tarjota maajoukkuetoiminnan kaltaista toimintaa myös arvokisavuosien välillä. Vastaavanlaista projektia avoimen joukkueille odotellaan vielä.

Syksyt ovat perinteisesti olleet loistavia paikkoja kehittää lajin ja seurojen toimintaa. Sunnuntaina 18.11 pidetyssä lajiseminaarissa joukko aktiivisia ultimatea rakastavia ja lajin eteen vapaaehtoisesti työtä tekeviä innokkaita seuraedustajia kokoontui yhteen keskustelemaan ultimateseurojen toiminnasta ja tulevaisuudesta. Lauantaina 24.11 puolestaan samaisessa SLU-talon saunakabinetissa kuultiin maajoukkueiden kuulumisia kesältä 2013. Harmikseni voin kuitenkin todeta, että nämä hyvin onnistuneet tapahtumat eivät onnistuneet houkuttelemaan juurikaan osallistujia kehä­kolmosen ulkopuolelta, ja toivonkin, että jatkossa liitto pystyy kehittämään tilaisuuksia edelleen niin, että myös kauempaa halutaan matkustaa pelaamisen lisäksi kuulemaan ja keskustelemaan ultimatesta.

24.11 pidettiin myös liiton syyskokous. Syyskokouksessa vuoden 2013 toimintasuunnitelmaan kirjoitettiin muun muassa seuraavia asioita: Sisäsarjan sarjaformaattia pyritään kehittämään siten, että se palvelisi paremmin sekä kilpailullista ultimatea, että harrastepelaamista. Viime kesänä aloitettu B-Tour, halutaan säilyttää kesän 2013 kalenterissa. Elokuussa järjestetään seurajoukkueiden EM-kisojen karsintaturnaus EUCR Suomessa. Junioreiden SM-turnauksia halutaan kehittää tapahtumamaisempaan suuntaan ja uusia harrastajia houkutellaan lajin pariin Hietsussa ja koulusarjassa.

Samaisessa kokouksessa päätettiin tuplata liiton jäsenmaksut kaudelle 2013–2014. Näin ollen junioreiden jäsenmaksuksi muodostuu kymmenen euroa ja aikuisten maksut nousevat kahteenkymmeneen euroon. Jäsenmaksukorotuksien seurauksena toiminnanjohtajan viikkotyötuntien määrää nostetaan 20:sta 24:ään, jolloin toiminnanjohtajalla on enemmän aikaa tehdä töitä uusien tapahtumien ja lajinedistämisen parissa. Toiminnanjohtaja ehtii kuitenkin työssään tehdä vain murto-osan lajin kasvamisen ja kehittymisen edellyttämästä työpanoksesta. Tällä hetkellä liiton jaostoissa toimii tärkeissä rooleissa muutamia vapaaehtoisia, jotka muun muassa työstävät sarja-aikatauluja, järjestävät junioritoimintaa ja ylläpitävät ultimate.fi-sivustoa. Moni tehtävä kuormittaa kuitenkin vain muutamia henkilöitä ja siksi toimintasuunnitelmaan kirjattiin tavoitteeksi myös uudistaa liiton toiminnan rakenteita. Haluatko sinä olla mukana päättämässä siitä, mihin suuntaan suomiultimatea seuraavaksi viedään? Yhteisen tulevaisuuden takaamiseksi jäsenistömme tarvitsee innokkaita, ideoivia ja toimeliaita vapaaehtoisia. Mukaan kehitysprojektiin ovat tervetulleita kaikki lajista kiinnostuneet, ikään tai pelikokemukseen katsomatta.

Hyvää joulunodotusta ja tsemppiä hallikaudelle toivottaen

Suomen Liitokiekkoliiton toiminnanjohtaja

Jarna Kalpala