Ultimaten hallitour 2015 sai arvoisensa päätöksen Pasilan urheilutalolla pelatussa finaalitapahtumassa. Päivästä muodostui huikean jännittävä. Suurin yllätys oli Vaasa Saintsin venyminen seurahistoriansa ensimmäiseen avoimen sarjan Suomen mestaruuteen, kun joukkue voitti Espoon Otson finaalissa lukemin 15-9.
Terror teki paluun mitalikantaan
Päivä alkoi naisten ja avoimen sarjan pronssiotteluilla. Naisissa tuttu vastinpari Tampereen UFO ja Helsingin Team ottivat yhteen Moro- ja Rusa-joukkuein. Peli alkoi tasaisesti Teamin hienoisessa johdossa, mutta pelin loppua kohti UFO veti muutaman pisteen kaulan, joka kesti loppuun asti. Näin pronssi Tampereelle lukemin 12-15.
Avoimen pronssissa viime vuosien tutut mitalipelijoukkueet UFO ja Team oli jätetty ulos neljän joukosta, ja pronssista taistelivat Turku Terror ja Lempäälän Kisa. Terror vei peliä eikä 4-4-tilanteen jälkeen päästänyt LeKiä enää kamppailemaan voitosta. Terror teki näin uskottavan paluun halliultimatekentille muutaman vuoden hiljaisemman elon jälkeen ja vei pronssimitalit Turkuun luvuin 15-11. LeKiltä nousu finaaliviikonloppuun on siltäkin komea suoritus. Seuran junioripelaajat ovat kasvaneet kantamaan täysimääräistä vastuuta myös aikuisten peleissä.
Junioreiden finaalissa hallitseva mestari LeKi 2 sai vastaansa Team Tarmon. LeKi 2 peluutti tasaisesti koko rosteriaan ja uusi mestaruutensa, ja tiiviimmällä peluutuksella lukemat olisivat kenties olleet vielä 15-9:ääkin selkeämmät. Juniorifinaalin arvokkaimmaksi pelaajaksi valittiin Eemeli Pitkänen.
Ennakkosuosikin asema ei ole helppo
Naisten finaalista odotettiin etukäteen hallitouria dominoineen Espoon Atleticon esitystä. Ennakkosuosikin asema ei aina ole etu, mikä näkyi Atleticon otteissa finaalin alussa hienoisena löysyytenä. Atletico ja Viima tekivät pisteitä vuorotahtiin, ja puoliajan jälkeen Viima siirtyi jo johtoon. Vasta tilanteessa 14-11 eli ottelupalloissa Atletico sai kunnon vaihteen päälle ja pisti tiukalla miespuolustuksella Viiman hyökkäyksen ahtaalle. Seuranneissa pisteissä Viimalla oli kertaalleen kiekko jo käsissä maalissa, mutta se päätyi maahan ja Atletico pääsi jälleen hyökkäämään. Kovalla paineistuksella Atletico sai käännettyä kaikki neljä ottelupalloa itselleen ja vei huippujännittävän finaalin lopulta 14-15.
– Siihen nähden, mitä odotimme kaudelta alun perin, hopeakin on todella hyvä sijoitus ja saamme olla tosi tyytyväisiä, summaa Viiman kautta luottopelaaja Marina Kuusivaara. Kuusivaara ja vieressä finaalista toipuva Milla Mantere kuitenkin myöntävät, että kun Viima oli jo niin lähellä voittoa, ei finaalitappio voi olla myös harmittamatta.
Naisten finaalin arvokkaimmaksi pelaajaksi valittiin voittajajoukkueen Essi Inkinen. Inkinen vastaanotti finaalien palkintojenjaossa myös Vuoden Liitokiekkoilijan palkinnon. Yhtä hyvä ehdokas finaalin MVP:ksi olisi ollut myös Viiman Laura Vaahtoranta, jonka dyykkikätsit ja erinomainen pelinluku koko finaalin ajan olivat erittäin tärkeitä Viimalle.
Saints ei jättänyt jossiteltavaa ensimmäisestä SM-kullastaan
Avoimen finaalissa moninkertainen ulko- ja sisäkausien Suomen mestari Otso sai haastajakseen tällä kertaa Vaasa Saintsin. Pelistä odotettiin tiukkaa taistelua, mutta tuskin kukaan näki ennalta, millaisen luun Saints oli varannut Otson kurkkuun. Saints antoi Otson tehdä ensimmäisen maalin, mutta teki sen jälkeen seuraavat viisi, eikä Otso ehtinyt kunnolla herätä unestaan ennen kuin Saints oli jo vienyt ensimmäisen puoliajan jopa 3-8.
– Lähdimme peliin taktiikalla, että riskinotto saattaa palkita kunnolla. Halusimme pelata tiiviillä porukalla lyhyitä pisteitä, jotta pienellä rosterilla pelaaminen ei kävisi taakaksi loppupelistä, kertoo Saintsin Antti Wiklund pelin jälkeen. Wiklund valittiin pelin arvokkaimmaksi pelaajaksi.
Riskinotto näytti kannattavan, ja rohkeat heitot satoivat jatkuvasti Saintsin pelaajien käsiin. Myös puolustuksen liioitellut dyykkikatkoyritykset osuivat silloin tällöin, ja markkerikatkojakin tuli. Otso näytti olevan niskalenkissä.
Ehkä yleisö vielä puoliajalla ajatteli Otson keräävän joukkonsa ja ryhtyvän toisella puoliajalla kunnon taisteluun. Espoolaiset pelasivatkin toisella puoliajalla paremmin ja maaleja tehtiin vuorotellen, mutta Saintsin johtoa ei saatu kurottua kiinni. Tilanteessa 9-13 Saintsin Jimi Airistola oli keskellä maalia ottamassa korkeaa killeriä kiinni. Otson puolustaja oli täysillä tilanteessa mukana, mutta kun kiekko jäi komeasti Airistolan käsiin ja tulostaululle ilmestyi lukemat 9-14, alko näyttää siltä, että Suomeen saataisiin uusi hallitourin mestarijoukkue. Airistola itse kuvaa maalikätsiään tyynesti:
– Normimaali. Ei siinä sen kummempaa miettinyt.
Saints lähti viimeiseen pisteeseen puolustamaan, mutta Otso heitti maaliheiton pitkäksi, ja näin Saints pääsi hyökkäämään. Airistola poimi kiekon omassa päässä katkon jälkeen, muttei suostu sanomaan kokeneensa paineita:
– Näin ylhäällä vapaan paikan ja pistin sinne. En mä kiekkoa nostaessa pelin kokonaistilannetta mieti.
Heitto jäi Otson puolustusalueen maaliviivalle, mutta siitä Petrus Hurtig puttasi Mickey Ratilaiselle maaliin. Yleisö repesi. Otso oli kellistetty ensimmäistä kertaa vuosiin. Saints oli Suomen mestari, ensimmäistä kertaa seuransa historiassa avoimessa sarjassa.
– Kyllä se merkkaa, että finaalissa voitettiin nimenomaan Otso, myöntyy Airistola hehkuttamaan.
Hopealle jätetty Otso otti finaalitappion tyylikkäästi.
– Vaasalta erinomainen peli, kiittelee valmentaja Pasi Tamminen. – He ottivat sopivasti riskiä ja pääsivät sinne zoneen, minne me emme halunneet heitä päästää. Ja sitten kun pääsivät, ei ollut tänään enää paljon tehtävissä.
Tamminen kuitenkin myöntää, että pitkään menestynyt joukkue tarvitsee tappioitakin.
– Vaikka voittaminen on kivaa, tekee hyvää ottaa välillä pataankin. Häviö koventaa taas asennetta ja saa haluamaan voittamista entistä enemmän.
Ultimaten SM-finaalipäivä lähetettiin myös livestreamina, jolla oli paljon seuraajia ympäri Suomen.