Suomen joukkueet ovat avanneet biitsi-EM-kisat voitokkaasti ja sekä naiset että masters voittivat kummatkin pelinsä. Keli pysyi samanlaisena kuin keskiviikkona eli sopivan lämpimänä ja aurinkoisena, mutta tuuli yltyi ajoittain erittäin kovaksi. Se kuitenkin sopii Suomen joukkueille, sillä kummastakin löytyy runsaasti kiekkovarmuutta.
Naiset hoitelivat avauspelinsä isäntämaa Espanjaa vastaan selkeästi 13-2, vaikka oma peli hakikin vielä muotoaan. Livelähetyksenäkin nähty peli Puolaa vastaan oli sen sijaan jo lähempänä naisten pelin omaa tasoa, ja voitto irtosi lyhyemmän väännön jälkeen. Stadion-pelissä nähtiin callahan-maali Karoliina Lappalaiselta, joka säikäytti vastatuuleen epävarmasti hyökkäämään lähteneen Puolan maalialueen reunassa.
Masterskin hoiti kunnialla ottelunsa, ensi Italiaa ja sitten Euroopan pickup-joukkue United European Islandsia vastaan. Italia oli hitaampi kuin mitä kenties ennakkoon odotettiin, ja Suomen puolelta loisti erityisesti Konstantin Laakkonen, joka voitti ilmatilanteita suvereenisti.
Perjantaina kisoissa
Perjantaiaamuna klo 9 Suomen naiset pelaavat lohkovoitosta Sveitsiä vastaan. Se on niin ikään hoidellut selkeästi Puolan ja Espanjan. Sen jälkeen tulee kaksi jatkopeliä klo 13 ja 17. Masterseilla on koko perjantai lohkopelejä. Ranska klo 10, Itävalta klo 13 ja viimeisenä Hollanti klo 18. (Ajat paikallisia Espanjan aikoja.)
Ultimate.fi on siirtynyt Espanjan auringon alle Calafelliin, jossa keskiviikkoiltana eletään rantaultimaten EM-kilpailujen aattoa. Vastoin Suomen joukkueiden pahimpia pelkoja lämpötila on miellyttävät 24 astetta plussalla ja mereltä puhaltava tuuli tuntuu viileältä, ei kuumalta. Kisoihin osallistuvat joukkueet ovat valuneet paikan päälle pitkin päivää, ja monet joukkueet – Suomi niiden joukossa – testasivat tuntumaa kisapaikkaan ja pitivät loppuiltapäivästä viimeistelytreenit.
Masters-maajoukkue on tyytynyt pitämään matalaa profiilia ja säästänyt salaisuutensa vasta Espanjan auringon alla. Sen verran konkarit suostuivat paljastamaan, että johtuen rahakkaista yhteistyösopimuksista tietyn ison levy-yhtiön kanssa masters-joukkue ei ole koonnut omaa kisabiisilistaa. Uskoo ken tahtoo.
Mastersit ovat valmentaja Peetu Öunapin mukaan kisojen alla hyvällä fiiliksellä, ja koossa on hyvä porukka. Valitettavasti erittäin kokenut Teemu Olvio joutui jäämään kisoista pois aivan viime hetkellä äkillisesti puhjenneen umpisuolen takia. Muut joukkueen jäsenet sen sijaan ovat tikissä, ja Peetu kertoo, että keskiviikon viimeistelytreeneissäkään ei loukkaantunut lievästi kuin yksi pelaaja.
Vuoden 2013 biitsimaajoukkueet ovat pitkälti Öunapien pariskunnan, Hanna ja Peetu Öunapin, masinoima hanke. Lisäksi mukana valmennustyössä ovat olleet Tommi Lehto ja Timo Vaskio mastersissa ja Marja Elonheimo naisissa. Miten Öunapin pariskunnan yhteistyö on vaikuttanut itse joukkueisiin? Kuinka paljon yhteistä naisten ja miesten joukkueilla on esim. taktisesti, vai onko projektit pidetty erillään? Öunapit vastaavat, että toki joukkueiden peliasioita on puitu yhdessä ja toisen ajatuksia kyseenalaistettu. Hanna kertoo asiasta naisten näkökulmasta:
”Meidän peli-filosofia perustuu siihen, että naisten pelissä (Suomessa) kiekollinen on hyvin usein ahdingossa aivan sivurajalla. Silloin peli muuttuu pieneksi pörräämiseksi ja pieneen rakoon punkemiseksi. Juuri sitä halusin välttää ja sen sijaan suurentaa hakuja ja kentän käyttöä ja perustaa peliä enemmän väyläpelaamisen ajatukselle, mikä sinänsä ei ole uusi. Kisoissa nähdään miten se onnistuu, mutta jo treeneissä heittäjän katse on ollut kohti yläkenttää ja pitkät ovat paukkuneet. Olemme oikeilla jäljillä. Peetun tehtävä taas on kyseenalaistaa kaikkea mitä keksin. Miksi teette noin, voisiko tuo toimia toisin, mitä jos vastustaja tekee näin? Ihan ärsytyksen huippulukemiin asti. Peetu on myös kävelevä drillikirjasto.”
Torstaina kisoissa
EM-kisat käynnistyvät torstaiaamuna, ja ensin ovat tulessa naiset klo 12 isäntämaa Espanjaa vastaan ja sen jälkeen mastersit klo 13 Italiaa ja myöhemmin iltapäivällä eurooppalaista pickup-joukkuetta vastaan. Naisten toinen peli klo 16 (17 Suomen aikaa) Puolaa vastaan lähetetään livenä live.ecbu2013.org-osoitteessa, muista katsoa!
Suomen biitsimaajoukkueet, naiset ja masters, ovat valmistautuneet vaivihkaa Espanjan Calafellissa käytäviin rantaultimaten EM-kilpailuihin, jotka käynnistyvät torstaina. Naisten maajoukkueesta on tihkunut tiedonmurusia joukkueen Facebook-sivulta, jonne on tippunut harjoitustunnelmia ja joukkuekuvia kevään aikana. Suomen biitsiultimateskeneen ja maajoukkueiden kokoonpanoihin lisävalaistusta toi myös tämä Skyd Magazinen artikkeli.
Naisten maajoukkue leireili kesäkuun alussa Yyterissä ja hioi intensiivisen viikonlopun aikana sekä pelikuvioita että Leijonatar-ryhmän joukkuehenkeä. Viikonloppuun mahtui kolme kaksituntista treenisettiä lauantaina sekä kolmen tunnin peliputki sunnuntaiaamuna. Välissä joukkueen rantamaajoukkuetulokkaat eli rookiet keskittyivät muistamaan, kenen vuoro oli olla välipala- ja tiskivastuussa milloinkin.
Naisten joukkueessa vallitsee hyvä henki ja tiukka asenne. Asennetta on kenties koulittu jakamalla jokaisesta myöhästymisestä erityisnakkeja, mikä on opettanut joukkueen jäsenet kunnioittamaan valmennuskaksikko Hanna Öunapin ja Marja Elonheimon asettamia aikatauluja. Toivottavasti sama kurinalaisuus siirtyy myös yhteisen pelisysteemin toteuttamiseen itse kisoissa.
EDIT: Suomen naisten toinen alkusarjapeli lähetetään EM-kisojen livelähetyksenä. Torstaina klo 16 CET eli klo 17 Suomen aikaa Suomi pelaa Puolaa vastaan kisojen pääarenaalla.
Huomaa tämä: Suomessa mm. Discusta edustanut Sara on ollut usean vuoden ajan Saksan maajoukkueen tukipilari. Taistelutahto ja pelisilmä ovat Saran vahvuuksia.
Nimi: Ulla Kiili
Kotikaupunki: Tampere
Pelivuosia: 5 v.
Huomaa tämä: Entinen SM-tason kilpahiihtäjä Ulla esiintyi vuonna 2011 naisten maajoukkuetasolla ensimmäistä kertaa, ja valittiin heti vuoden tulokkaaksi. Ulla on vahvoilla puolustuksessa napsimassa katkoja.
NImi: Reija Ylönen
Kotikaupunki: Luxemburg, Luxemburg
Pelivuosia: 19 v.
Huomaa tämä: Reija on asunut viime vuodet Luxemburgissa, mutta ehtinyt edustamaan Suomea useissa maajoukkueissa sekä Viimaa viimeksi seura-EM-kilpailuiden hopeajoukkueessa 2012. Reijan kiekonkäsittelytaito on Suomen raksapelin kulmakiviä.
Nimi: Karoliina Lappalainen
Kotikaupunki: Helsinki
Pelivuosia: 9 v.
Huomaa tämä: Karo on monipuolinen osaaja. Vahvat avaushaut hyökkäyksessä ja kova puolustusasenne tekevät Karosta vastustajan pelkäämän, puhuttakaan Karon ”game facesta”, joka on omaa luokkaansa.
Vaan mitä kuuluu masters-maajoukkueelle? Mitäköhän helmiä ikämiesten kisabiisilistalta löytyy? Se selviää tiistaina, kisojen aatonaattona.
Ultimatemaajoukkueiden menossa mukana kotimainen rahoitusyhtiö Risicum. Lisätietoja Risicumin rahoituspalveluista löytyy osoitteesta www.risicum.fi.
Ensimmäisen SM-tourin voittajiksi selviytyivät avoimessa Otso ja naisissa Atletico. Kakkossijalle avoimessa Team ja pronssille UFO, naisissa puolestaan UFO tuli toiseksi ja venäläinen Cosmic Girls kolmanneksi.
Kesän 2013 SM-Tour käynnistyy Helsingin Siltamäen kentillä 8.-9.6. SM-Tourin yhteydessä pelataan lauantaina myös niin sanottu B-Tour, jolla pelaavat harrastajatason joukkueet.
Tourilla on jälleen mukana runsaasti joukkueita, myös ulkomailta. Avoimessa sarjassa venäläiset Shadows, Jupiter ja Sokol haastavat suomalaiset, ja naisissa Cosmic Girls ja Flying Steps.
Ennakkooon katsottuna uutta Touria hallitsee asetelma ”Etelä-Suomen maajoukkue” (Otso) vastaan muu Suomi. Otso on hamunnut siipiensä suojiin EM-karsinnat mielessään myös SOSin pelaajia, eikä Sipoo lähde kauteen lainkaan omalla joukkueella. UFO, Saints, Team ja Disquitos ovat haastajia, kenties tässä vahvuusjärjestyksessä. Otso 2:ssa on tuntemattomampia nimiä, mutta vetäjänä konkari Ilkka Vaahtoranta, joten sen sijoituspaikkaa haastajajoukossa on vaikeampi arvioida.
Naisissa Viima puolustaa jälleen ulkokauden mestaruutta, mutta joukkue tuskin pitää tämän kauden menestystä itsestään selvänä. Halukkaita haastajia löytyy edelliskauden mitalipelijoukkueista Atleticosta ja UFOsta. Ei pidä myöskään unohtaa Teamia, josta on kuitenkin siirtynyt muutamia erittäin kokeneita pelaajia (mm. Hanna Öunap, Pirjo Hästbacka) kokoelmajoukkue Welldoneen. Siitä löytyy nimensä mukaisesti kypsään ikään ehtineitä pelureita. Pelaajakokoonpanoja on siis monenlaisia, ja Tour voi osoittautua yllätykselliseksi. Disquitos on myös mukana, ja mikäli joukkueen kehityskäyrää on katsominen, tänä vuonna taas entistä kovempana haastajana kärkijoukkueille. Saints puolestaan lähtee tutusti kauteen rosterilla, josta löytyy osaamista mutta ei välttämättä leveyttä, ja samanlainen tilanne on SOSissa.
Ulkomaiset joukkueet eivät kerää Tour-pisteitä, vaan niiden sijoitukset pyyhitään lopullisesta tulosluettelosta ennen suomalaisjoukkueiden keskinäistä pistelaskua.
B-Tour tarjoaa harrastajajoukkueille mahdollisuuden päästä pelaamaan hyviä nurmipelejä SM-Tourin ohessa, ja niinpä Siltamäen kuudella kentällä riittääkin vilskettä viikonloppuna aamusta iltaan. Pelit alkavat kumpanakin aamuna yhdeksältä, ja sunnuntaina naisten finaali pelataan klo 15 ja avoimen finaali klo 16.30.
Tule mukaan katsomaan suomalaista huippu-ultimatea kesän ensimmäiselle Tourille!
Liitokiekkoilu ei koskaan tule olemaan oikeiden elokuvien aihe. Laadukasta historiadokumenttia saatiin odotella yli puoli vuosikymmentä, eikä näillä näkymin uusia ole kovin usein tulossa. Chasing Sarasota on mainio dokumentti, mutta se kertoo oikeastaan vain hyvin pienestä osasta liitokiekkomaailmassa.
Ritz
The Invisible String sai Suomen ensi-iltansa Vaasassa 30.5. Teatteri oli pieni yksityinen sali, vähän samaan tyyliin erilainen ja vapaa, kuin liitokiekkoilukin itsessään on. Yhteensä noin 30 henkeä oli katsomassa elokuvaa, museoviraston suojelemassa ja idyllisessä Ritzissä.
Ultimaten pelaajille elokuva voi olla aika iso pettymys. Kilpaultimate on ohitettu lähes kokonaan, eikä ultimateakaan esitellä kuin Paganellon kautta, sekä 70-luvun kasvun vuosien ajalta. Lajin historiaakin esitellään kohtalaisen lyhyesti. Elokuvan pääaiheena onkin enemmän itse kiekko.
Historiaa elokuvassa onkin sitten paljon. Kiekkojen historian esittelyssä käytetään paljon huumoria, sekä itse lajien kehityksessä apuna on hyvinkin värikkäät lajiaktivistit. Eniten kasvoja hymyyn vääntää kuitenkin 70-luvun pelaajien asusteet, tekniikat ja tapahtumat. Kukapa ei nauraisi ihonmyötäisille paidoille ja superlyhyille sortseille yhdistettynä partoihin, afroihin ja heiton voimasta naamalta putoaville paksusankaisille silmälaseille.
Nuorille ultimaten pelaajille elokuva ei paljoa tarjoa. Moni saattaa kyllästyä nopeastikin, mutta osa voi elokuvasta löytää vaikka mitä. Jokainen meistä kuitenkin kiinnostuu lajien historiasta eri tavalla. Monelle freestylen kikkailut voivat olla mitä tylsintä ajanhukkaa, mutta toisille kaikenlainen kiekonheittely on mielenkiintoa nostattava kokemus. Sitä tämäkin elokuva on. Ei kaikille kaikkea, vaan jokaiselle jotakin. Ehdottomasti katsottava elokuva, vaikka pelkästään vain historian takia. Kuten elokuvassakin todettiin, ”to see the future, you got to know the past.”
Arvio: 3/5
Plussat: Elokuva on kaikille näin pienen lajin harrastajille “must see” –leffa. Kenelläkään ei oikeasti ole varaa olla näkemättä tätä dokumenttia edes kerran. Ihmiset ovat todella värikkäitä, historiaa tulee esiin roppakaupalla, ja onhan se noloa jos ei oman lajin historiasta kertovaa dokumenttia näe. Elokuva palauttaa monien mieleen liitokiekkoilun perusajatuksen. Tärkeintä on ystävät, yhteisöllisyys ja elämäntapa, mikä lajissa on aina ollut.
Miinukset: Ultimate-osuus on pettymys. Lajia esitellään vähän, ja sitä ”oikeaa” kilpa-ultimatea ei ole mukana lainkaan. Leffassa keskitytään liikaa vain siihen, miten hauskaa kiekon heittäminen ja lajitapahtumissa hengailu on. Sitähän se tottakai on, mutta erityisesti lajia tuntemattomille jää varmasti käteen hyvin valju maku. Siinä missä ultimatea ja kiekkogolfia puffataan kovatasoisena lajina, leffan jälkeen monilla se mielikuva varmasti rapisee.
Yleisöstä kuultua
Seppo Nieminen
Elokuvaa saapui katsomaan myös yksi Suomen tunnetuimmista ja vaikutusvaltaisimmista laji-ihmisistä. Kauhajokelainen Seppo Nieminen on yksi lajin suuria pioneereja Suomessa, ja maailmallakin todella tunnettu hahmo. Seppo on tehnyt pitkän uran etenkin yksilölajien puolella. Kauhajoella on edelleen yksi maan parhaista kiekkogolf-radoista, ja rata oli aikoinaan yksi Suomen ensimmäisiä kiinteitä ratoja, ellei jopa ensimmäinen. Sepon nimeä kantanut kilpailukin oli pitkään Suomen ykkösturnaus, ja kisat päättyivät aina sunnuntaina Suomenlinnassa heitettyyn päätöspäivän kierrokseen.
Minulle leffa oli oikea nostaligia-klippi. Tunsin varmaan 95% ihmisistä elokuvassa, siis ihan hyvinä ystävinä. En tiedä kenen rahoilla tai kenen ajatuksesta tämä on tehty, mutta hieno historiadokumentti. On hyvä juttu että se on tehty, Seppo Nieminen kertoi elokuvan päätteeksi.
Hyvin laajasti oli käsitelty kaikkea. Itse kun olin vuonna -78 kisoissa mukana, ensin pelaajana ja sitten loppuvaiheessa katsojana, niin näistäkin kisoista oli mukana kuvaa. Paljon oli nuoria, komeita ja notkeita kavereita, mutta vanhentuneet hekin ovat, Seppo jatkoi.
Kuten aiemmin jo todettiin, elokuvassa käsitellään hyvin paljon kaikkea muutakin kuin nykypäivän valtalajeja. Liitokiekkoilun monimuotoisuus oli etenkin 70-luvulla todella laaja, eikä ollut lainkaan harvinaista nähdä samoja pelaajia osallistumassa vaikka kaikkiin tarjolla olleisiin lajeihin.
Kannattaa katsoa miten monimuotoista lajit oli aluksi. Nykyään se on jakautunut niin, että se on vain ultimate tai golf. Ennen kaikki pelasi kaikkea, ja etenkin se taito mikä oli esimerkiksi freestylessä, on jäänyt kokonaan unholaan. Tässä näkee mitä kaikkea kiekolla voikaan tehdä, ettei se kova golfkiekko ole ainut mitä voi heittää. Voi pelata ultimatea ja freestyleä Kaikkihan alkoi kuitenkin siitä, että vain kopitellaan. Siitä on hyvä aloittaa, ja sitten kokeilla kaikenlaista, antaa Seppo ohjenuoraksi elokuvan jälkeen pitkällä kokemuksellaan nuorille pelaajille.
(Päivitetty klo 15.50.) Ultimate on saanut Kansainvälisen Olympiakomitean lajitunnustuksen. KOK:n hallitus myönsi provisional-tunnustuksen maailman liitokiekkoilujärjestö WFDF:lle sen täytettyä kaikki tunnustuksen edellytykset. Kansainvälisen Olympiakomitean mukaan ultimate kasvaa nopeasti, vetoaa nuoriin, tukeutuu vahvasti olympialiikkeen arvoihin, sukupuolten tasa-arvoon sekä hyvään hallintotapaan, mukaanlukien Maailman antidoping-toimiston WADA:n sääntöjen noudattaminen.
Liitokiekkoliiton entisen puheenjohtajan Juha Jalovaaran mukaan käytännössä KOK:n tunnustus on yksi iso askel matkalla mahdolliseksi olympialajiksi. Samalla se avaa monessa maassa mahdollisuudet saada valtionapua liitokiekkoiluun.
”Kaikissa maailman maissahan tilanne ei ole yhtä hyvä kuin Suomessa, jossa opetusministeriö on ottanut ultimaten valtionapujen piiriin jo 90-luvun alussa”, muistuttaa Jalovaara.
Liitokiekkoliiton toiminnanjohtaja Jarna Kalpala kertoo niin ikään, että Olympiakomitean tunnustuksella on iso ”poliittinen merkitys” ultimatelle maailmalla:
”Monissa maissa paikallinen Olympiakomitea ohjaa liikuntapolitiikkaa, ja niissä maissa ultimaten lajiliiton on (ennen tunnustusta) ollut vaikeaa saada hyvää poliittista asemaa lajilleen. Käytännön tasolla se on saattanut näkyä ihan tukirahan tai harjoitusolosuhteiden puutteena. Näissä maissa tunnustuksella on iso merkitys.”
Kansainvälinen Olympiakomitea oli tämän viikon koolla Pietarissa urheilun kattojärjestöjen jokavuotisessa SportAccord-tapahtumassa, jossa KOK julkaisi uutisen. Jalovaara kertoo, että lajitunnustamista haki tällä kertaa kahdeksan eri kansainvälistä lajiliittoa, mutta vain WFDF:n anomus hyväksyttiin.
”Esimerkiksi amerikkalaisella jalkapallolla ei samaa statusta vielä ole.”
Jalovaaran mukaan tunnustettujen lajien piiriin pääseminen merkitsee myös uudenlaisen keskusteluyhteyden syntymistä muihin tunnustettuihin lajeihin sekä uudenlaista puhevaltaa.
Suomen Liitokiekkoliiton hallituksen viimeisimmässä kokouksessa pohdittiin tulevan Siltamäen Tourin ja EUC-R-kilpailun rasitteita kentille. Ongelmakohtana oli myös toimitsijoiden saaminen. Puheenaiheina olivat myös uusien sääntöjen osaamiseen liittyvä akkreditointi sekä tulevien kiekkotilauksien varalle uusi Ultimate.fi-aiheinen logo.
Kuva: World Flying Disc Federation, WFDF Rules of Ultimate 2013.
SM Tour 1:n osallistujatilanne 15.5 sisälsi ulkomaisten joukkueiden kohdalta vanhoja tuttuja Pietarista, kuten Shadows, JuPiter ja Flying Steps, mutta myös moskovalaisen Sokolin. Lopullinen joukkuemäärä saattaa olla yli 20, joka tarkoittaa mahdollisia muutoksia peliaikojen tai -tapojen suhteen. Täyspitkien kenttien lisäksi tilaa vaatii myös B-tour.
Vuodenvaihteessa päivittyneet liitokiekkoilun kattojärjestö WFDF:n viralliset säännöt on jo otettu käyttöön. Säännöistä ei ole vielä tehty virallista käännöstä, mutta ne ovat työn alla. WFDF:n uudistuksien mukana tuli myös akkreditointi, josta kannattaa lukea tarkemmin Annariikka Marttisen uutisesta.
Liitto tulee vaatimaan jokaiselta pelaajalta vähintään Standard-tason osaamista. Hyvinkään Tour 2:lle mennessä joukkueiden rosterissa on oltava myös vähintään kolme Advanced-tietäjää. Ensimmäiseen Touriin on enää muutama viikko, joten nyt kannattaa jo ryhtyä toimeen eikä jättää viime tippaan.
Kiekot ovat päässet vähenemään (ei katoamaan) hälyyttävästi liiton toimistolta, mikä on kaikinpuolin hyvä juttu. Pian on aika tilata uusia, mutta millaisella kuvalla? SLKL:n omaa logoa pidettiin hieman ”vanhentuneena”, kun Ultimate.fi on ottanut paikan suomiultimaten kasvoilla. Nykyinen logo ei kuitenkaan toimi erityisen hyvin kiekon päällä, joten liitto kaipaakin teiltä apua. Jos Sinulla on auttaa suunnittelemaan uusi logo niin laita viestiä osoitteeseen toimitus@ultimate.fi.
Ja lopuksia vielä positiivisa uutisia. U20-valinnat ovat julki ja tyttöjen joukkue muutamalla pojalla vahvistettuna on lähdössä Ruotsiin kisaamaan Sigtuna Ultimate Gamesin avoimeen sarjaan. Turnausjärjestäjät olivat erittäin halukkaita saamaan suomalaisia mukaan ja hankkivat muun muassa erittäin edullisen matkatarjouksen pelaajille. Iso käsi heidän suuntaan ja onnea junioreille tulevan viikonlopun peleihin.
Saintsin kapteeni Terhi Teräväinen nostaa voittopokaalin ilmaan. Kuva: Pasi Roimela.
(Juttua täydennetty 27.5.)
Mixed-SM-kultaa 2013 on voittanut Vaasa Saintsin ykkösjoukkue Saints Musta. Finaalissa Saints voitti Tampereen UFO:n 15-5. Kolmannelle sijalle turnauksessa tuli Viron Sexy Legs, mutta pronssiset mitalit jaetaan ulkomaalaisjoukkueen sijasta neljänneksi tulleelle Disquitokselle. Viidenneksi tuli PuTi, kuudenneksi Saints Valkoinen, ja seitsemänneksi Disquitos Jr.
Oulussa pelattua mixed-SM-turnausta helli helle koko viikonlopun ajan. Kuumalla tekonurmella ja melko tyynessä säässä joukkueiden pitkä peli pääsi oikeuksiinsa.
Vaasa Saints saa voitollaan parhaan suomalaisseedin seurajoukkueiden EM-karsintaan Helsingin Siltamäkeen elokuussa. UFO on toinen joukkue, joka Suomesta pyrkii kisoihin, ja lähteen näin Suomen kakkosseedillä turnaukseen. Mixed-SM toimi näiden kahden joukkueen ensikohtaamisena, ja ennen Siltamäkeä luvassa on mahdollisesti vielä toinen harjoitusturnaus ennen varsinaista karsintaturnausta. Siltamäkeen saapuvat Baltian maiden ja Venäjän mixed-joukkueet mittelemään kolmesta paikasta Euroopan lopputurnaukseen Bordeaux’ssa.
Saintsille vuoden 2013 SM-kulta merkitsee myös sitä, että joukkue saa edustaa Suomea seurajoukkueiden MM-turnauksessa 2014 Italiassa, mikäli Suomi saa maapaikan mixed-sarjaan.
Suomen joukkueet ovat avanneet biitsi-EM-kisat voitokkaasti ja sekä naiset että masters voittivat kummatkin pelinsä. Keli pysyi samanlaisena kuin keskiviikkona eli sopivan lämpimänä ja aurinkoisena, mutta tuuli yltyi ajoittain erittäin kovaksi. Se kuitenkin sopii Suomen joukkueille, sillä kummastakin löytyy runsaasti kiekkovarmuutta.
